Seinäjoen ylpeyden SJK:n viime vuosi oli erinomainen. Seurahistorian ensimmäinen Veikkausliigakausi päättyi kakkossijaan ja hopeamitaleihin. Faneille-sivusto pureutuu siihen, mitä asioita hienon vuoden taustalta löytyy, ja saako tarina jatkoa alkavalla kaudella.
SJK:n puheenjohtaja Raimo Sarajärvi on tehnyt viime vuosina kovia satsauksia niin joukkueeseen kuin olosuhteisiinkin. Ne ovat luoneet ensiluokkaiset edellytykset sekä perustan toiminnalle. Niiden merkitystä SJK:n tarinassa ei voi väheksyä, mutta kyseessä on silti ainoastaan edellytysten luonti.
Oleellisin tekijä SJK:n viimevuotisen menestyksen takana on päävalmentaja Simo Valakarin johtama tinkimätön, yksityiskohtainen ja täsmällinen valmennusprosessi, jonka ansiosta joukkueen pelaaminen on strukturoitua, systemaattista ja sattumat minimoivaa.
Juuri prosessi on sana, jonka kuulee usein Valakarin suusta ja johon joukkueen toiminta kiteytyy. Prosessi tarkoittaa yleisesti edistymistä. Se on sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen. On tärkeä ymmärtää, että SJK:n ja Valakarin prosessissa lopputulos ei ole mitali tai edes mestaruus. Haluttu lopputulos on olla vuosi vuodelta parempi joukkue. Tämän prosessin onnistunut toteuttaminen tuo väistämättä menestystä jossain vaiheessa.
– Tarkoitus on parantaa jokaisella osa-alueella. Olemme tällä hetkellä parempi joukkue kuin viime syksynä niin teknisesti, taktisesti, fyysisesti kuin henkisestikin, Valakari totesi Veikkausliigan avaustilaisuudessa.
Pelitapaan sopivampia pelaajia hankittu
Viime kaudella SJK perusti pelinsä tiiviiseen puolustamiseen syvällä omalla alueella antaen vastustajan pitää enemmän palloa. Se päästi vain 0,79 maalia/ottelu (3. vähiten), mutta toisaalta teki ainoastaan 40 maalia (8. eniten). Joukkue ottikin peräti kymmenen yhden maalin voittoa. Määrä oli selvästi eniten koko liigassa.
– Viime vuonna meillä oli selkeä maalinteko-ongelma, ja tyydyimme liian usein 1-0 -johdossa vain puolustamaan, Valakari analysoi.
Yleisin SJK:n maaliin johtanut murtautumistapa pelitilanteissa oli murtava syöttö kaukaa vastustajan puolustuslinjasta. Tänä vuonna SJK ei ole enää sarjanousija, vaan hopeamitalijoukkue, joka lähtee lähes otteluun kuin otteluun ennakkosuosikkina. Valakari tiedostaa, että vastassa on tämän takia todennäköisesti viime kauteen verrattuna eri tavalla puolustavia joukkueita. Tätä ajatellen joukkueeseen on hankittu muun muassa Jussi Vasara FC Hongasta ja Tuco FC Lahdesta.
– Olemme harjoitelleet paljon hitaita hyökkäyksiä ja murtautumista matalaa prässiä vastaan. Nyt meillä on siihen paremmin sopivia pelaajia kuin viime vuonna, Valakari kertoi.
SJK:n pelaajarunko on säilynyt hyvin kasassa. Sen päälle on hankittu muutama täsmävahvistus: jo mainittujen Vasaran ja Tucon lisäksi Henri Aalto FC Hongasta, Mehmet Hetemaj AC Monzasta ja syksyn ilman seuraa ollut mutta viimeksi Shrewsbury Townia edustanut Bahrudin Atajic.
Tällainen pitkäjänteinen joukkueen rakentaminen tukee erinomaisesti prosessiajattelua.
– Meillä oli jo viime vuonna selkeät pelaamisen mallit. Kun esimerkiksi Akseli Pelvas sai puolustuslinjan edessä pallon, hän tiesi aina, että silloin tulee tietyt juoksut tietyille sektoreille.
– Nyt olemme kuitenkin päässeet ihan eri tavalla pelin nyansseihin kiinni. Kun esimerkiksi laitapakillemme pelataan pallo, se kummalle jalalle (yläjalka/alajalka) hän sen saa, määrittää sen millaiset liikkeet muut tekevät ja mihin pallo halutaan pelata, Valakari havainnollisti.
”Pelaajat haluavat mallit”
Suomessa tällainen ymmärretään liian usein virheellisesti ”kaavamaisena” tai ”ennalta arvattavana” pelaamisena. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan yhtäaikaisen tilanteen tunnistamisen tuomasta pelinopeuden kasvattamisesta oikeilla hetkillä. Ei olekaan sattumaa, että juuri Veikkausliigan kaksi parasta joukkuetta HJK ja SJK luottavat tällaiseen pelaamiseen.
– Olen huomannut, että pelaajat haluavat tarkat ja koko ajan yksityiskohtaisemmat mallit. Se luo turvaa ja helpottaa pelaamista, Valakari kertoi.
Valakari valmennustiimeineen harjoituttaa joukkuetta sekä erilaisten pelien että analyyttisten harjoitteiden kautta. Mitään varsinaista harjoitepankkia ei ole, vaan harjoitteet luodaan tarpeen mukaan.
– Analysoimme pelejä videolta, ja katsomme mikä toimii ja mikä ei. Sen jälkeen kehitämme tarpeelliseksi katsomiamme harjoitteita. Painotus on 70% hyökkäämistä ja 30% puolustamista.
– Pelaamme ensin koko joukkueena pelejä, joissa halutut tilanteet toistuvat. Sitten siirrymme osajoukkueharjoitteisiin, ja sitten taas pelaamme koko joukkueena, Valakari kuvaili SJK:n harjoittelun rakennetta.
Veikkausliigakausi 2015 alkaa sunnuntaina 12.4.. Se tulee näyttämään miten SJK:n ja Valakarin prosessi etenee.