Pitkään ja hartaasti odotettu uusi aika alkaa Pohjois-Lontoossa, kun pahasti huippufutiksen kyydistä jäänyt Arsene Wenger jätti Arsenalin viimein. Kesän harjoituspeleissä on saatu viitteitä siitä, minkälaista jalkapalloa Unai Emeryn Arsenal pelaa, mutta Tykkimiehet ovat silti pienoinen mysteeri kärkitaistossa. Niinpä ryhmä on sijoitettu ennakkorankingissamme sijalle 6.
Viime kausi
Kevät 2017 oli myrkyllinen, kun joukkue sakkasi ja kannattajat vaativat Wengerin potkuja. Vahva loppukevät ja sen kruunannut FA Cupin voitto saivat seurajohdon kuitenkin tarjoamaan ranskalaismanagerille vielä kahden vuoden jatkon.
Odotukset Wengerin viimeiseksi jääneeseen kauteen olivat varovaisen optimistiset, sillä kauan kaivattu huippukärki tuli Alexandre Lacazetten muodossa ja keväällä toiminut kolmen alakerta sai Gunnersin näyttämään aiempaa tasapainoisemmalta. Viitteitä vaikeuksista nähtiin kuitenkin jo heti avausotteluissa, kun joukkue voitti vaivoin Leicesterin ja hävisi Stokelle. Ensimmäinen täystyrmäys tuli kolmannella kierroksella Anfieldilla, kun Liverpool ruhjoi päämäärättömästi pyörineen Arsenalin 4–0.
Loppu viimein Wengerin viimeiseksi jääneestä kaudesta tuli melkoinen kärsimysnäytelmä, sillä Tykkimiehet jäivät rajusti jälkeen muusta kärkikuusikosta. Kotinurmella punapaidoilla kulki, mutta vieraspelaaminen oli lähes surkuhupaisaa tasoa. Gunners keräsi vieraspeleistä vain 16 pistettä ja otti vuoden 2018 ensimmäisen vieraspisteensä (!) vasta päätöskierroksella. Kotona Gunners raapi 47 pistettä, mikä oli sarjan toiseksi paras lukema ja vain kolme pinnaa vähemmän kuin Man Cityllä.
Kauden päätyttyä plakkarissa komeili 63 pistettä ja kuudes sija. Kumpikin Wengerin yli 20 vuotta kestäneen aikakauden kehnoimmat noteeraukset. Huono pistepotti selittyy osittain kevään lepuutuksilla, kun Arsenal jahtasi Eurooppa-liigan voittoa, mutta pettyi välierissä Atletico Madridia vastaan. Torstailiigan priorisointi ei kuitenkaan ole tekosyy, sillä pohjoislontoolaiset olivat pelillisesti todella kaukana kaikista muista kärkijoukkueista.
Siirrot
Sisään: Lucas Torreira (Sampdoria), Sokratis Papastathopoulos (Borussia Dortmund), Bernd Leno (Bayer Leverkusen), Stephan Lichtsteiner (Juventus), Matteo Guendouzi (FC Lorient)
Ulos: Santi Cazorla (Villarreal), Jack Wilshere (West Ham), Per Mertesacker (Lopetti), Chuba Akpom (PAOK)
Lähtökohdat
Aika kultaa muistot, niin myös seuran huipulle nostaneen ja koko brittifutiksen mullistaneen Wengerin suhteen, joka sai eroilmoituksen jälkeen fanit puolelleen ja sitä kautta arvoisensa jäähyväiset. Seura kuitenkin kaipasi kipeästi muutosta. Wengerin suurpiirteinen tyyli ei enää toiminut, kun kilpailijoiden modernimmat managerit hioivat mitä pienimpiä yksityiskohtia.
Uuteen aikaan seuran johdattavan Unai Emeryn palkkaaminen kertoo, että seurajohto todella halusi muuttua. PSG:stä saapunut 46-vuotias baski syynää videoita lähes maanisella tavalla ja panostaa mikromanageraamiseen. Kannuksensa kotimaassaan Espanjassa hankkinut luotsi on myös menestynyt, sillä Ranskan mestaruuden lisäksi palkintokaapista löytyy kolme peräkkäistä Eurooppa-liigan voittoa Sevillan päävalmentajana.
Emery ei suinkaan ole ainoa uusi kasvo, vaan koko edustusjoukkueen toimintaa pelaajasiirroista harjoitusten suunnitteluun koordinoineen Wengerin tehtävät hoitaa jatkossa kolme henkilöä. Seura on johdonmukaisesti tituleerannut Emeryä päävalmentajaksi. Pelaajaliikenteestä vastaa Dortmundissa mainetta niittänyt Sven Mislintat, kun taas Director of Professional Football -titteliä hallinnoi Barcelonassa pitkään työskennellyt Raul Sanllehi. Kaksikko tosin pestattiin jo marraskuussa ja he aloittivat pesteissään talvella.
Harjoitusotteluissa on nähty viitteitä Emeryn tuomista taktisista muutoksista. Arsenal prässää ylhäältä, mikä oli aniharvinaista Wengerin aikana. Korkea ja aggressiivinen prässi on parhaimmillaan tehokas, mutta myös riskialtis pelitapa. Kun pallo on saatu Arsenalin ensimmäisen prässitason ohi, on kentällä ollut runsaasti tilaa vaarallisille vastaiskuille.
Juuri tilanteenvaihdot – niin positiiviset ja negatiiviset – ovat pelin osa-alue, johon Emeryn toivotaan tuovan erityistä jämäkkyyttä. Wengerin Arsenalin perisynti oli heikko puolustusvalmius menetysten jälkeen. Arsenal ei pyrkinyt voittamaan palloa nopeasti takaisin, mikä näkyi muun muassa siinä, ettei joukkueelle kirjattu viime kaudella yhtään vastaiskumaalia. Nyt lähestyminen on kuitenkin toinen, sillä punapaitainen ryhmä ampaisee terävästi hakemaan pelivälinettä takaisin.
Ryhmä on pyrkinyt purkamaan painetta omassa päässä maata pitkin ja pyrkii etenemään nopeilla syöttökombinaatiolla. Hyökkäyspäässä Emery haluaa ryhmänsä vaihtelevan pelin painopistettä. Peliväline kierrätetään nopeasti tyhjälle kaistalle, josta Arsenal iskee maalipaikoille.
Emery on Wengerin vastakohta myös siinäkin mielessä, että hän on tullut tunnetuksi hyvänä yksittäisen ottelun taktikkona. Pelisuunnitelmaa luodessaan baski etsii vastustajan heikkoudet ja iskee niihin. Hän on kuitenkin puhunut halustaan hallita pelivälinettä ja kontrolloida pelejä pallolla, mihin Arsenalin teknisesti taitava pelaajisto antaa loistavat mahdollisuudet.
Mainiosti peliä organisoiva Emery tuo Tykkimiesten peliin kaivattua rakennetta. Etenkin puolustuspään pelaajat kärsivät Wengerin kyvyttömyydestä – tai haluttomuudesta – organisoida puolustuspelaamista. Vaikka Arsenal ei liiemmin prässännyt, oli alakerta pahasti levällään ja erittäin haavoittuvainen. Tulevalla kaudella nähdään, ovatko esimerkiksi paljon kritiikkiä saaneet Shkodran Mustafi ja Granit Xhaka niin huonoja omassa päässä, mitä viime kausi antoi ymmärtää, vai lensivätkö he bussin alle rakenteiden puuttuessa.
Myös Arsenalin toimintakulttuuriin on tullut radikaali muutos. Luottopuolustaja Hector Bellerin kertoi kesän olleen hyvin erilainen. Laitapakki sanoi Wengerin antaneen pelaajille paljon vapauksia, kun taas Emeryn lähestyminen on huomattavasti taktisempi. Bellerinin tavoin myös tähtihyökkääjä Pierre-Emerick Aubameyang suitsutti uutta käskijää. Gabonilaisen mukaan Arsenal uurastaa kovasti harjoituskentällä opetellessaan uuden päävalmentajan kuvioita.
Wengeriä voi soimata viime kausien otteista viheriöllä, mutta seuraajalleen hän jätti laadukkaan pelaajaryhmän, jota on vahvistettu kesän aikana. Arsenal ei ole varsinaisesti riehunut siirtomarkkinoilla, mutta on vahvistanut ryhmää 70:llä miljoonalla punnalla.
Tykkimiesten hankinnat eivät ole olleet ikkunan jykevimpiä kauppoja, mutta oivia täsmähakuja. Kovaotteinen kreikkalaistoppari Sokratis Papasthatopoulos tuo kaivattua laatua puolustuksen keskustaan, Serie A:ssa säväyttänyt Lucas Torreira keskikentän pohjalle. Leverkusenista hankittu Bernd Leno taas on Arsenalin kaipaama sweeperkeeper. Torjuntatilanteissa saksalainen on haparoinut, mutta rohkeasti ulos tuleva Leno mahdollistaa verkkaista Petr Cechiä paremmin korkean prässipelaamisen. Vastaavasti seitsemän scudeton Stephan Lictsteiner tuo ryhmään johtajuutta ja voittamisen kulttuuria. Myös keskikentän pohjalle hankittu nuori Matteo Guendouzi on väläytellyt osaamistaan preseasonilla.
Hankinnoista paistaa ennen kaikkea se, että Arsenal haluaa olla kentällä aiempia kausia fyysisempi. Wenger lastasi ryhmän täyteen teknisesti taitavia pelaajia, joiden syöttöralli oli ajoittain silkkaa jalkapalloromantiikkaa. Fyysisyydessä Tykkimiehet antoivat kuitenkin runsaasti tasoitusta, kun äijämäiset häntäpään porukat tulivat armotta sukille.
Arsenal saattaa vielä suunnata kaupoille. Viime kesän raastava tilanne viimeiseen sopimuskauteen suuntaavien tähtien kanssa on käsillä nyt Aaron Ramseyn kanssa, joka ei ole pistänyt nimeään uuteen paperiin ja saattaa päätyä kauppatavaraksi. Tulopuolelle taas on uumoiltu huippulupaavaa Ousmane Dembeleä, joka jäi Barcelonassa pahasti sivuraiteille. Mislintatille tuttu pelaaja olisi siinäkin mielessä oiva kiinnitys, että Tykkimiehillä ei ole erityisen laadukkaita hyökkäyspään laitapelaajia.
Arsenalin materiaali tarjoaa Emerylle huippupelaajien lisäksi monipuolisia pelaajatyyppejä, jotka mahdollistavat erilaiset pelisuunnitelmat. Luotsi on suosinut 4–3–3-ryhmitystä, mutta taivuttaa sitä myös muotoon 4–2–3–1. Numeroita olennaisempaa on se, minkä tyyppisiä pelaajia Emery nurmelle juoksuttaa.
Esimerkiksi Lacazetten ja Aubameyangin yhtäaikaista käyttöä on arvuuteltu, eikä osa pidä ajatuksesta, että terävästi rankkarialueella viimeistelevä gabonilainen avaa laidassa. Kahden maailmanluokan kärjen käyttö ei kuitenkaan ole ongelma, sillä Lacazette osoitti viime kaudella kykenevänsä pelaavaan rooliin piikissä, mikä avaa tilaa Aubameyangin juoksuille puolustuksen selustaan. Emeryn pelitavassa laitahyökkääjiksi merkityt pelaajat ovat muutenkin enemmän sisähyökkääjän roolissa, sillä laitapakit vastaavat ulomman laitakaistan hyökkäämisestä.
Otteluohjelma ei varsinaisesti lykästänyt pohjoislontoolaisia, kun ryhmä kohtaa kahdella ensimmäisellä kierroksella Manchester Cityn ja Chelsean. Isossa kuvassa Tykkimiehillä on kuitenkin syksyllä iskun paikka joukkueen selvittyä kesän MM-kisoista huomattavasti kilpailijoita pienemmällä rasituksella. Ainoa välierissä nähty Arsenal-pelaaja oli rotaatiokärki Danny Welbeck. Jatkopeleissä nähtiin ainoastaan kuusi Gunners-pelaajaa, joista vain muutama on ykkösavauksen pelaajia.
Arsenal on siten saanut ison edun kilpailijoihinsa nähden, kun Aubameyang, Lacazette, Mesut Özil ja kumppanit nähtiin jo harjoituskiertueella Singaporessa. Kuudenneksi viime kaudella sijoittunut Arsenal pelaa viime syksyn tapaan Eurooppa-liigaa, joten jos Emery peluuttaa Wengerin tapaan kakkosmiehistöään Euroopassa, saavat ykköstähdet mukavasti palautumisaikaa Valioliigapelien välillä.
Yleisesti ottaen Arsenalin tilanne näyttää positiivisimmalta vuosiin. Muutos on ollut toivottu ja nyt Tykkimiesten laadukasta pelaajapakkaa ohjaa modernin futiksen vaatimukset täyttävä manageri, joka ei jätä kiveäkään kääntämättä joukkueen pärjäämisen suhteen. Monen vuoden prosessille ei kuitenkaan ole aikaa, sillä käytännössä kaikki Arsenalin avainpelaajat 27-30 vuotiaita, eli parhaassa peli-iässään.
Avainpelaajat
Alkukesästä arvuuteltiin, miten tammikuussa uuden sopimuksen pitkän jahkailun jälkeen sorvannut Mesut Özil soveltuu vaativan Emeryn suunnitelmiin. Baski otti ilmat pois spekulaatioilta ja kehui saksalaisen olevan poikkeuksellinen talentti, joka saattaa kantaa Tykkimiesten kapteeninnauhaa alkavalla kaudella. Özil on siis tärkeä pelaaja uudelle Gunners-managerille, eikä syyttä. Toisinaan verkkaiselta näyttävä saksalainen on saanut turhan jyrkkää kritiikkiä koko Arsenal-uransa. Özil saa skarpata menetysten jälkeen, mutta puheet saksalaisen laiskuudesta ovat täyttä puppua. Poikkeuksellisella tavalla peliä hahmottava pelintekijä on Arsenalin hyökkäyspelin sielu, joka muuttaa pelin painopistettä ja avaa puolustuksia ilmiömäisillä oivalluksillaan.
Tykkimiesten hyökkäys on muutenkin kovaa tasoa. Tammikuussa hankittu Pierre-Emerick Aubameyang spurttaa linjan selustaan ja viimeistelee terävästi. Gabonilaistähti iski keväällä 10 maalia ja tekee tuhoja myös laidalta. Aubameyangin entinen tutkapari Henrikh Mkhitaryan näytti Old Traffordilla ahdistuneelta, mutta löysi peli-ilon Pohjois-Lontoossa ja on tärkeä mies Tykkimiehille, siinä missä hyökkäyksen täydentävä Alexandre Lacazette. Vaikka Emery ei anna pelaajilleen samanlaisia vapauksia kuin Wenger, tulee ylänelikko vaihtelemaan paikkoja aktiivisesti pelien sisällä.
Keskikentälle Emeryllä riittää vaihtoehtoja. Paketti taipuu muotojen 4–3–3 ja 4–2–3–1 välillä, riippuen siitä, istuttaako baski kentälle kaksi kutospaikan pelaajaa vai yhden selkeän ankkurin. Suurta roolia on kaavailtu terrierimäiselle Lucas Torreiralle, joka riistää pohjalla, mutta pärjää myös pallolla. Loistavan syöttövalikoiman omaavaa Granit Xhakaa ei kuitenkaan kannata unohtaa, sillä hänen tarkat viiltävät syötöt tuovat punapaitojen peliin uuden ulottuvuuden. Väsymättömästi ravaavan Aaron Ramseyn pitkät pyrähdykset vastustajan selustaan ovat oiva täsmäase Tykkimiehille, jahka walesilainen Pohjois-Lontoossa jatkaa.
Arsenalin eittämättä mielenkiintoisin osa-alue on puolustuslinja, joka oli viime kaudella pahasti kuutamolla. Tykkimiehet päästivät peräti 51 maalia, kun yläpuolelle sijoittuneesta viisikosta jokainen selvisi alle 40:llä takaiskulla. Luottotoppari Laurent Koscielny parantelee akillesjännettään pitkälle syksyyn, joten alakerran johtajan viitta lankeaa kreikkalaiselle Sokratisille. Myös vasemman laidan kokeneeseen ja korkean suoritustasonsa tasonsa pitävään Nacho Monrealin luotetaan Emiratesilla.
Ennakoitu avauskokoonpano (4–3–3)
Uhkakuvat
Suurissa muutoksissa piilee riskinsä, vaikka muutos oli enemmän kuin kaivattu. Ydinryhmä tottui Wengerin suurpiirteiseen tyyliin, jossa pelaajia ei viety äärirajoille. Nyt tyyli on täysin päinvastainen. Emery vaatii paljon ja keskittyy aiemmin pelaajille jätettyihin yksityiskohtiin millintarkasti. Arsenalin pelaajat ovat kehuneet uutta käskijää läpi kesän, mutta toimintakulttuurin ja pelitavan lähes täydellinen muuttaminen yhdessä kesässä on vaativa missio. Emeryn onneksi hän on saanut valmistaa ryhmäänsä lähes täydellä vahvuudella jo kuukauden päivät, mutta olennainen kysymys kuuluu silti: onko lähes täydellisen muutoksen läpikäynyt Arsenal valmis?
Ota seurantaan
Lucas Torreira. Sampdoriassa säväyttänyt uruguaylainen saattaa hyvinkin olla yksi kauden hankinnoista. Arsenal sai Torreiran jopa selvästi alle markkinahinnan, kun 22-vuotias pohjapelaajaa irtosi sopimuksessa olleella 27 miljoonan punnan ulosostopykälällä. Vain 168-senttinen keskikenttäpelaaja muistuttaa Chelsea-tähti N’Golo Kantea. Torreira ei ole Kanten veroinen riistäjä, mutta on pallolla huomattavasti ranskalaista pätevämpi. Innokkaasti taklaava väkkärä ajoittaa riistonsa taidokkaasti ja syöttelee omille 87:n prosentin tarkkuudella. Pienikokoisen pelaajan oikea jalka sylkee vihaisia pommeja kauempaa, joten hän saattaa kauden aikana kihauttaa muutaman komean osuman. Torreira on juuri sellainen pelaaja, jota Arsenal on pitkään kaivannut. Aggressiivinen kutospaikan pelaaja, joka riistää ja suojelee linjaa, mutta osaa yhtäältä myös liikuttaa pelivälinettä.
Arvio
Arsenal on kärkitaiston jokerikortti, jonka päätavoite lienee sijoitus neljän joukossa. Lähtökohtaisesti Tykkimiehiä on kuitenkin vaikea nostaa muiden kärkijoukkueiden edelle, sillä se oli pelillisesti niin paljon muita kärkiryhmiä perässä viime kaudella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Arsenal voisi kiilata mitalisijoille. Materiaali on laadukas ja ennusmerkit Emeryn ensimmäisistä kuukausista ovat olleet positiivisia, joten huippuonnistumisella Tykkimiehet saattavat yltää jopa toiseksi. Todennäköisimmin joukkue taistelee kahden muun Lontoon suuren ja Man Unitedin kanssa viimeisistä Mestarien liigan paikoista.
Faneille.comin Valioliigaranking 2018-19:
- 6. Arsenal
- 7. Everton
- 8. West Ham
- 9. Leicester
- 10. Wolverhampton
- 11. Crystal Palace
- 12. Newcastle United
- 13. Southampton
- 14. Bournemouth
- 15. Burnley
- 16. Fulham
- 17. Brighton
- 18. Watford
- 19. Huddersfield Town
- 20. Cardiff City
Kansikuva: Julian Finney/Getty Images