Veikkausliigaennakko: 4. Ilves – Sarjan paras valmentaja takaa, että heikentynyt joukkue ei romahda

Ruutu LogoVeikkausliigakausi 2018 starttaa 7.4. Katso jokainen ottelu suorana Ruutu+-palvelussa.

Tampereen Ilves on ponnistanut parissa vuodessa kabinettissa nouseesta puoliammattilaisjoukkueesta mitaleille. Menestys näkyy ja tuntuu, sillä Ilves menetti tukun avainpelaajia muihin Veikkausliiga-joukkueisiin ja panostaa nuoriin entistä enemmän. Mitalin uusiminen on tiukassa, mutta romahdusta tupsukorvilta ei kannata odottaa.

Viime kausi

Kausi 2016 oli todellinen läpimurto niin Ilvekselle, kuin noviisipäävalmentaja Jarkko Wissille. ”Raksamiehet” jäivät historiaan, kun nuori ja ennakkoluuloton ryhmä taisteli europaikoista aina päätöskierroksille asti.

Ilves on edennyt maltilla, eikä toissa kauden viides sija ajanut seurajohtoa vauhtisokeuteen, vaan ryhmää vahvistettiin ennen muuta maltillisilla täsmähankinnoilla. Ilveksen viime kauteen sattui muutamia lyhyitä suvantovaiheita, mutta kaiken kaikkiaan joukkue suoritti tasaisesti läpi kauden ja pokkasi ansaitusti pronssimitalit kauden päätteeksi. Ilves hävisi kaksi perättäistä ottelua vain kerran ja pelasi peräti 12 ottelun tappiottoman putken kauden puolivälissä. Mitali oli odotettu, mutta erittäin kova suoritus sarjan seitsemänneksi suurimmalla budjetilla operoineelle joukkueelle.

Wissin suojatit paransivat toissa kaudesta neljä pistettä, jonka lisäksi yleisökeskiarvoon tuli viime kauden tapaan noin sata silmäparia lisää. Tammelan futisromanttisen pyhätön puisilla lauteilla kävi kauden aikana keskimäärin 3 462 silmäparia, mikä oli HJK:n jälkeen sarjan toiseksi paras lukema.

Siirrot

Sisään: Matias Ojala (PS Kemi), Tuomas Rannankari (KuPS), Diogo Tomas (FC Haka), Eero Hyökyvirta (HIFK), Ilari Mettälä (TPS), Jusuf Ali (Klubi 04), Abdoulaye Ba (ASC Diaraf, Senegal), Naatan Skyttä (Ilves A), Santeri Haarala (Ilves A), Mame Thiaw (Sepsi St. Gheorghe, Romania)

Ulos: Reuben Ayarna (SJK), Emile Paul Tendeng (SJK), Tuco (Al-Khor, Qatar), Teemu Penninkangas (FC Inter), Youness Rahimi (FC Honka), Antti Koskinen (FC Stadlau, Itävalta), Antti Kuusinen (TamU), Marco Matrone (Lopetti), Antti Hynynen (Lopetti), Jaakko Juuti (Lopetti), Thomas Agyiri (?)

Lähtökohdat

Alkava kausi tulee olemaan monella tapaa poikkeuksellinen tamperelaisille. Futisromantiikkaa huokuva, mutta pahasti puutteellinen Tammela jää nykymuodossaan historian kirjoihin tämän kauden jälkeen, kun legendaarinen pyhättö rakennetaan käytännössä kokonaan uusiksi. Tammelan jäähyväisten lisäksi Ilves pelaa Eurooppa-liigan karsinnoissa, mikä on upea palkinto viime vuosien hurjasta kehityksestä.

Ilves on noussut suomifutiksen kärkiseuroihin pelillisesti, mutta ei taloudellisesti, mistä myös siirtomarkkinat kertovat. Ilves on eittämättä siirtomarkkinoiden suurin häviäjä. Viime kauden avainpelaajia lähti ennen kaikkea kilpaileviin seuroihin. Erityisen pahasti kirpaisee 15 maalia pussittaneen Tucon lähtö HJK:n kautta Qatariin, sillä Ilves maalasi viime kaudella vain 39 kertaa ja kamerunilainen oli mukana yli puolissa tamperelaisten osumista. Isoimman loven jättää kuitenkin SJK:n paitaan vaihtanut Reuben Ayarna, jonka kautta kulki käytännössä jokainen hyökkäys. Näiden lisäksi monipuolisen Teemu Penninkankaan ja uransa päättäneen kapteeni Antti Hynysen menetykset verottavat puolustusta.

Uudet miehet ovat hyvin Ilveksen näköisiä hankintoja: nuoria suomalaislupauksia ja muutama ulkomaalaisvahvistus. Oikeastaan ainoat sarjassa tasonsa osoittaneet pelaajat ovat ex-superlupaus Matias Ojala sekä KuPS:sta tullut Tuomas Rannankari. Ilvekseltä voi kuitenkin odottaa liikehdintää pelaajamarkkinoilla. Ykköstoppari Baba Mensahin kausi on todennäköisesti ohi, joten Ilves katsastaa kaiken järjen mukaan uutta topparia ja mahdollisesti uutta hyökkääjää. Hakasta palannut seuran oma kasvatti Diogo Tomas helpottaa topparimurheita ja saattaa hyvinkin olla kauden läpimurtopelaajia.

Ilves on onnistunut viime vuosina erinomaisesti ulkomaalaishankinnoissaan, mutta senegalilaiset Abdoulaye Ba tai Mame Thiaw eivät lähtökohtaisesti ole sateentekijöitä. Ba avasi terävästi, mutta on hiipunut, eikä työnteko tunnu maistuvan. Keskikentällä hääräävästä Thiawista on turha odottaa Ayarnan korvaajaa. Romaniasta tullut peluri on enemmänkin kova taklaaja, joka ravaa boxista boxiin. Näin ollen Ilves on entistä enemmän nuorten suomalaispelaajien varassa.

Vaikka joukkue on lähtökohtaisesti heikentynyt, ei Ilves tule romahtamaan. Siitä pitää huolen sarjan paras valmentaja Jarkko Wiss, jonka pragmaattinen tyyli paitsi kehittää pelaajia, tuottaa myös tulosta. Entinen maajoukkuepelaaja osaa luoda jokaiseen otteluun pelisuunnitelman, joka riisuu vastustajat aseista.

Wissin pragmaattisuus tarkoittaa pelitavan muuttumista pelien välillä ja jopa niiden sisällä. Tamperelaisten nuori pelaajapakka on monipuolinen ja taipuu useisiin eri formaatioihin. Wiss ajoi viime kesänä sisään kolmen topparin alakerran, jota joukkue tulee käyttämään tälläkin kaudella. 3–4–2–1-ryhmityksen lisäksi joukkue tullaan näkemään tutussa 4–2–3–1-muodostelmassa.

Ryhmitys tulee pelitavan ohella elämään vastustajan ja terveystilanteen mukaan. Ilveksen materiaali on ehkä hiukan tasapaksu, mutta erilaiset pelaajatyypit mahdollistavat pelin varioimisen. Yksi asia, mitä Ilvekseltä voi kuitenkin odottaa, on tiivis puolustuspeli. Joukkue päästi viime kaudella 35 maalia, mikä oli kolmanneksi vähiten koko sarjassa.

Kaiken kaikkiaan Ilves lähtee tulevaan kauteen kaksijakoisista lähtökohdista. Seuran toimintatavasta huokuu luotto omaan linjaan, jossa menestykseen pyritään pelaajia kehittämällä, ei valmiita miehiä ostamalla. Ryhmässä on rutkasti potentiaalia ja joukkueesta löytyy useampikin pelaaja, joka voi ottaa kauden aikana isoja kehitysaskeleita. Tuure Siira, Iiro Järvinen, Eero Tamminen, Lauri Ala-Myllymäki, Tatu Miettunen, Felipe Aspegren ja Matias Ojala ovat hyviä Veikkausliiga-pelaajia, joiden odotetaan ottavan entistä suurempaa roolia tulevalla kaudella ja nousevan sen myötä seuraavalle tasolle.

Lähtijöiden lista on kuitenkin karmiva, eikä sivusta seuraajana voi olla ihmettelemättä, miten jatkuvasti eteenpäin porskuttanut edustusmiehistö on päästetty heikentymään näin paljon, varsinkin, kun kesällä odottavat europelit. Joukkue olisi kaivannut viime kauden tapaan muutamia hyviä täsmähankintoja, mutta nyt ryhmään on kärrätty kasapäin lupauksia ympäri Suomea, eikä Ilvestä voi hyvällä tahdollakaan nostaa mitalikandidaatiksi. Talouden kanssa on hyvä malttaa, mutta Tampere on iso talousalue ja Ilves iso seura, joten jossain vaiheessa sen täytyy uskaltaa harpata kohti kärkipäätä myös taloudellisesti, muuten parhaat pelaajat viedään viime talven tapaan muualle.

Ilves luottaa Iiro Järvisen ja kumppaneiden nostavan tasoaan vastuun lisääntyessä. (Matti Raivio/AOP)

Avainpelaajat

Ilves menetti paljon kokemusta, eikä joukkueessa ole kuin kolme yli 25-vuotiasta pelaajaa. Kapteenin nauhaa kantava Mika Hilander, 34, on suuressa roolissa paitsi alakerran viimeisenä lukkona, myös joukkueen johtohahmona. Runsaasti ääntä käyttävä torjuja vaatii kanssapelaajilta paljon ja pitää linjan koko ajan varpaillaan.

Toppariosasto on Mensahin polvivamman myötä ohut. Toissa kaudella läpilyöneen Miettusen on pakko onnistua tällä kaudella, mikäli Ilves mielii pärjätä. Miettunen on avaavana topparina erinomainen, mutta hänellä on suuria puutteita kamppailupelaamisessa. Tilannetta ei viime kesänä helpottanut Jani Tanska, joka lähinnä välttelee kaksinkamppailuja. Miettunen olikin suurissa vaikeuksissa alkukauden, mutta paransi, kun fyysinen Mensah saapui vierelle. Ayarnan lähdettyä keskikentältä korostuu Miettusen rooli myös pelin avaamisessa.

Keskikentällä Wissin luottomies on joukkueen kapteenistoon kuuluva Tuure Siira, jonka taso ei heittele. Siira on pienestä koostaa huolimatta kova vääntäjä ja Ilveksen selvästi paras riistäjä. Viime kaudella oululainen jäi rikkovaan rooliin Ayarnan vierellä, mutta nyt monipuolinen patukka saa ottaa enemmän vastuuta rakennusvaiheessa.

Keskikentän toinen avainhahmo on terävästi kääntyvä Lauri Ala-Myllymäki, 20, joka ei ole syöttökone, mutta rikkoo vastustajan linjoja ohittamalla. Toissa kaudella yhdeksän maalia iskenyt Ala-Myllymäki nähtäneen box-to-box-roolissa, mutta myös ylempänä. Jo Ykkösen ajoista Ilveksen avauskokoonpanoon kuulunut oma kasvatti on kehittynyt hyväksi pelaajaksi, mutta askel sarjan tähtikaartiin on ottamatta. Nyt sen ottaminen olisi jopa suotavaa.

Hyökkäyksessä katseet kääntyvät Marius Noubissiin, joka saapui Tammelaan kesken viime kauden. Parhaana päivänä harteikas kamerunilainen on erinomainen maalisieppo, mutta toisinaan täydellinen turhake. Viime kaudella Noubissi pääsi näyttämään paineettomassa tilassa Tucon kantaessa päävastuuta maaleista, mutta nyt miehen pitäisi pystyä hyppäämään maanmiehensä suuriin saappaisiin.

Ennakoitu avauskokoonpano (3–4–2–1)

Uhkakuvat

Ilveksen suurimmat pelilliset uhkakuvat liittyvät maalintekoon. Tuco iski viime kaudella 15 maalia, kun taas seuraavaksi paras maalintekijä jäi kolmeen osumaan. Noubissin loukkaantuminen olisi täydellinen katastrofi, sillä Aleksis Lehtonen ei ole hyvällä tahdollakaan Veikkausliiga-tason pelaaja, eikä juuri 18 vuotta täyttäneen Niklas Jokelaisen varaan kannata liikaa laskea. Tehoja kaivattaisiin taustalta, jossa viime kaudella väläytelleeltä Eero Tammiselta odotetaan läpimurtoa. Myös TPS:n liigaan ampunut Ilari Mettälä omaa potentiaalia maaleja tekeväksi laituriksi, mutta loukkaantumisherkän hyökkääjän koko preseason on mennyt sairastuvalla.

Toinen selkeä uhkakuva on henkisellä puolella, vaikka Ilvekseltä ei mitalin uusimista odoteta. Hilander on käytännössä ainoa pelaaja, joka on pelannut Veikkausliiga-tasolla johtavassa roolissa. Nyt nuorten pitäisi nousta esiin, sillä joukkue on menettänyt paljon vastuunkantajia. Esimerkiksi keskikentällä nuoret pystyivät aiemmin turvautumaan rauhalliseen Ayarnaan, joka toimitti pallon viimeiselle kolmannekselle. Tällä hetkellä selkeät reppuselkä-pelaajat ovat vähissä.

Ota seurantaan

Felipe Aspegren. HJK-kasvatti on takuulla Veikkausliigan aliarvostetuimpia pelaajia. 24-vuotias laitapuolustaja pystyy vaihtamaan vaivatta puolelta toiselle, eikä hänen tasonsa heittele. Aspegrenin loistokkuutta ei kuitenkaan huomaa, jos miehen otteisiin ei kiinnitä huomiota. Virheitä tulee toisinaan, mutta laitapakki pystyy nollaamaan ne saman tien. Ilveksessä läpi lyönyt Aspegren on tärkeässä roolissa myös pelin avaamisessa, sillä hänen oivaltavat syötöt linjojen väleihin tarkoittavat sitä, ettei Ilves rakenna peliä pelkästään keskustasta.

Arvio

Paljon lähti kokemusta ja tehoja, mutta tärkein jäi, eli Jarkko Wiss. Ilveksessä on runsaasti potentiaalia, mutta myös uhkakuvia on ilmassa. Seura jatkaa määrätietoista työtään kohti maan kärkeä, eikä hae pikavoittoja. Olennainen osa sitä on menestyksen rakentaminen pelaajia kehittämällä, ei heitä ostamalla. Nykyisen Tammelan päätöskausi tuskin päättyy mitalijuhliin, ellei useampi nuorukainen harppaa lupauksesta tähdeksi tai kärkikolmikkoon povatut seurat romahda. Pragmaattinen Wiss pitää joukkueensa tasaisessa keskikastissa ja sikäli, kun neljäs Eurooppa-liigan karsintapaikka tulee jakoon liigan kautta, on Ilves sen potentiaalinen valtaaja.

Faneille.comin Veikkausliiga-ranking 2018:

Kansikuva: Marko Tuominiemi / All Over Press

Aiheeseen liittyvät jutut