Mika Lehkosuo jatkaa HJK:n päävalmentajana vuoden mittaisella jatkosopimuksella.
Moni uumoili päävalmentajan vaihtuvan, kun seuraorganisaatiota tuulettanut HJK teki muutoksia, mutta Lehkosuo sai jatkaa.
Klubin toimitusjohtaja Aki Riihilahti kertoi YLEn haastattelussa seuran haastatelleen neljää kandidaattia, mutta päätyneen Lehkosuohon urheilullisin perustein. Riihilahden mukaan Lehkosuo osuu seuran urheilupuolen strategiseen kokonaisuuteen.
HJK:n ja Lehkosuon suhde on kaiken kaikkiaan hyvin kompleksinen. Seuran pelaajalegendoihin kuuluva Lehkosuo, 48, nousi maan kärkiluotseihin Hongassa, jonka hän nosti huipulle ja piti siellä, vaikka parhaat pelaajat kupattiin toistuvasti muualle.
Suomen suurin seura ja maan kuumin valmentajanimi kuulosti täydelliseltä rakkaustarinalta, kun Klubi pestasi Lehkosuon kesällä 2014. Ja liitto alkoi täydellisesti Banan vietyä Klubin Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen, jossa kaatui muun muassa Torinon ja FC Kööpenhaminan kaltaiset seurat kotiyleisön edessä.
Jälkikäteen on helppo todeta Lehkosuon joutuneen jossain määrin oman menestyksensä uhriksi. Klubin toimistolla iski euroseikkailun jälkeen vauhtisokeus, kun puheet ”Pohjoismaisesta suurseurasta” käynnistyivät. Sittemmin helsinkiläisseuran toimistolla on otettu opiksi, sillä Riihilahti on viime vuodet johdonmukaisesti kertonut Veikkausliigan voittamisen olevan kauden päätavoite.
Siinä Lehkosuo epäonnistui kahdesti vuosina 2015 ja 2016. Tällä hetkellä valtikka on kuitenkin tukevasti HJK:n hallussa.
Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka onnistunut HJK:n päättynyt kausi on ollut? Se tulee voittamaan Veikkausliigan ylivoimaisesti, sillä eroa toisena olevaan Rovaniemen Palloseuraan on kaksi kierrosta ennen loppua peräti 16 pistettä. Kaikki kunnia napapiirille, mutta se, että liigan kolmanneksi pienimmällä budjetilla operoiva RoPS sijoittuu sarjassa toiseksi, kertoo karusti kuinka pahasti Klubin potentiaaliset haastajat (KuPS, SJK, Inter) ovat epäonnistuneet.
Ilveksen Jarkko Wiss kiteytti parin viikon takaisen Ilves-HJK-ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa sen, miksi HJK on niin ylivoimainen. Tamperelaisluotsin mielestä HJK:lla on niin hyvä pelaajamateriaali, että se pystyy maltillisesti rakentamaan peliä pallolla ja prässäämään ylhäältä, koska alas jäävien pelaajien voi luottaa voittavan omat 1vs1-tilanteet. Wissin mielestä Klubin haastaminen ei ole Ilvekselle realismia ensi kaudella.
Toisin sanoen Klubi on ylivoimainen, koska sen materiaali on ylivoimainen. Klubin pelissä oli ongelmia jo keväästä alkaen, mutta kotimaisen sarjan kaukana perässä tulevat haastajat eivät näitä kyenneet hyödyntämään. Kollektiiviset avaus- ja murtautumismallit yskivät, mutta huippuyksilöt tekivät eron.
Vastaavasti eurokentillä tilanne eskaloitui, kun Klubi sai vastaansa vähintään oman tasoisia joukkueita ja kannattajat joutuivat taas kerran pettymään.
Lehkosuon pelaajien käsittely on myös herättänyt ihmetystä. Viime kaudella suvereenisti dominoinut Filip Valencic lensi koiran kopin kautta Norjaan. Vastaavasti kapteeninnauha on pysynyt tiukasti Rafinhan kädessä vaikka kokenut laitapakki on toisinaan löysäillyt. Erikoisin tilanne nähtiin kesäkuussa Tampereella, kun Rafinha suivaantui Sebastian Dahlströmille, joka antoi kipparille palautetta, kun tämä lopetti pelaamisen vaikka peli ei mennyt poikki.
Oma lukunsa on tietysti Moshtagh Yaghoubi, jonka sekoiluja Lehkosuo tuntuu katsovan kerta toisensa jälkeen läpi sormien. Ulkopuolisen silmään näyttää siltä, että Lehkosuo haluaa väkisin saada suhteensa toimimaan kuumapäisen Yaghoubin kanssa ja sitä kautta osoittaa kykenevänsä työskentelemään ongelmapelaajien kanssa. Erinäisten huhujen mukaan tämä on hiertänyt HJK:n pukukoppia. Vastaavasti Valencicin tilanne näytti siltä, että Lehkosuo halusi mourinhomaisesti osoittaa auktoriteettinsa kyykyttämällä jotain tähtipelaajaa.
Kesken kauden Klubin jättäneestä Valencicsta päästään Lehkosuon todelliseen pelilliseen ongelmaan. Hän ylivalmentaa. HJK näyttää ja on näyttänyt koko kauden siltä, että joukkueen täytyy täsmällisesti noudattaa Lehkosuon aivoituksia. Tämä voisi olla hyväkin asia, mutta hidastempoiseen pallonhallintaan väkisin takertuminen ei ole vienyt Klubin peliä olennaisesti eteenpäin.
Onko Lehkosuo siis onnistunut? On ja ei. Tulosta on tullut katastrofikausien jälkeen mukavasti, mutta onko Klubi mennyt seurana eteenpäin? Epätodennäköinen eurohaave jäi taas kauas horisonttiin ja väki katsomossa on vähentynyt.
Loppu viimein Lehkosuon jatkossa lienee kyse siitä, ettei parempaa tarjokasta yksinkertaisesti ollut.
Norjalaismedian mukaan Klubi tavoitteli Simo Valakaria, mutta kovassa nosteessa vuonomaassa oleva entinen SJK-luotsi arvatenkin kieltäytyi. Tämä kuitenkin kertoo, että HJK todella kartoitti muita vaihtoehtoja.
Klubin valmentajamyllyn sylkemät Vesa Vasara ja Toni Koskela ovat tehneet loistavaa työtä Espoossa ja Rovaniemellä ja saattavat hyvinkin valmentaa HJK:a tulevaisuudessa. Riskit olisivat kuitenkin olleet huipussaan jos Klubi olisi pestannut yhden pääsarjakauden kokemuksen omaavan valmentajan peräsimeensä.
Yksi optio olisi ollut pestata päävalmentaja ulkomailta, mutta näihin liittyy aina riskinsä. Lehkosuo oli kaikesta kritiikistä huolimatta turvallinen valinta tähän kohtaan – varsinkin, kun HJK:n pukuhuoneessa on huhujen mukaan ovi käymässä ja useampi avainpelaaja vaihtamassa maisemaa. Lehkosuo siis edustaa jatkuvuutta.
Kannattaa kuitenkin huomata, että Lehkosuon jatkosopimus on vain yksivuotinen. On siis hyvin mahdollista, että Klubi lykkäsi uudistumisprosessiaan vuodella, jotta Vasara tai Koskela olisi valmiimpi tarttumaan seuran peräsimeen.
Tai sitten seura testaa, saako vuoden sopimuksen tuoma tulos tai ulos -paine aavistuksen vainoharhaiseksi käyneestä Lehkosuosta enemmän irti.
Kansikuva: Matti Raivio / All Over Press