Voit katsoa kaikki Liigan ottelut tuttuun tapaan Ruutu+ -palvelun kautta.Ässissä ei tapahtunut dramaattisia muutoksia kesällä, mutta porilaisten kaudesta muodostui kaikkea muuta kuin tylsä. Ässät palasi puolivälieriin ensimmäistä kertaa sitten mestaruuskauden, joten kokonaisuutena sesonki oli varsin onnistunut, vaikka siihen mahtui paljon mielenkiintoisia käänteitä.
Maalivahdit
Maalivahtien osalta Ässien kausi sujuivarsin odotetusti: Andreas Bernard kantoi ykköstorjujan viittaa, kun taas Henri Kiviaho tuurasi ajoittain. Italialainen jatkoikin kahdella edelliseltä kaudelta tutulla tasollaan, vaikkakin heikkoja iltoja mahtui mukaan tällä kertaa hieman enemmän. Ässien puolustuksena ei ollut aina helpointa pelata, mutta Bernardin otteissakin oli toisinaan parannettavaa. Helppoja osumia upposi selän taakse hieman enemmän kuin edellisillä kausilla, mutta 27-vuotias torjuja on mitat täyttävä ykkösvahti Liigaan. Bernard petrasi kuitenkin otteitaan kauden edetessä, mikä vaikutti rajusti Kiviahon peliaikaan. Kiviaho aloitti marraskuun jälkeen vain kaksi ottelua porilaisten maalilla. Ässät olisi kaivannut päättyneellä kaudella tiukempaa taistelua maalivahtien peliajan suhteen, sillä Kiviahosta ei oikein ollut Bernardin kirittäjäksi.
Puolustus
Porilaisten puolustuksessa oli yksi pelaaja yli muiden. Maksim Matushkin jatkoi siitä mihin viime keväänä jäi ja ruotsalainen oli pelipaikkansa eliittiä. Tuloksena oli lopulta puolustajien pistepörssin jaettu kärkisija ja varsinkin ylivoimalla mies oli porilaisille korvaamaton. Matushkin saalisti ylivoimalla peräti 19 tehopistettä, kun taas kaikki muut Ässien pakkien saldona oli yhteensä vain neljä syöttöpistettä ylivoimalla.
Ässien puolustus muuttui maltillisesti edelliseen kauteen nähden. Kesän aikana saapuneet Kristian Tuohilampi ja Ben Blood täyttivät ruutunsa moitteettomasti ja varsinkin Blood nousi fyysisistä otteista pitävän Isomäen suosikkipelaajaksi. 29-vuotiaalle tuomittiin tällä kaudella jäähyjä peräti 207 minuutin edestä. Amerikkalainen on saanut kolmen Liiga-kauden aikana nyt yhteensä 513 rangaistusminuuttia. Tästä huolimatta Blood täytti ruutunsa ja todelliset hölmöilyt olivat vähissä.
Liigan jäähypörssin voittaneelle Ben Bloodille tuomittiin kauden aikana viisi ulosajoa. Kuva: AOP
Porilaiset vahvistivat takalinjojaan kesken kauden, kun Tommi Taimi palasi patapaitaan neljän vuoden kierroksen jälkeen. 27-vuotiaalla puolustajalla oli pieniä alkukankeuksia, mutta paransi otteitaan kauden edetessä. Parhaimmillaan Taimi on Liigan puolustajien parhaimmistoa ja odotukset miestä kohtana ovatkin korkealla ensi kautta koskien.
Juho Tommila, Jere Seppälä ja Niko Peltola täydensivät porilaisten puolustuksen rungon. Varsinkin Tommila ja Seppälä onnistuivat mainiosti, vaikka loukkaantumiset jarruttivatkin hieman miesten sesonkia. Kaksikon tehotilasto oli yhteensä peräti 23 astetta plussan puolella. 25-vuotias Tommila myös tuplasi edellisellä kaudella syntyneen piste-ennätyksensä, vaikka nyt otteluita kertyi 15 kappaletta vähemmän. Lukon kasvatti saalisti 43 ottelussa tehot 3+13.
Kokonaisuutena Ässien puolustus suoriutui sesongista kelvollisesti. Varsinkin kiekollisella puolella olisi tosin ollut potentiaalia parempaankin, mutta Matushkinin loistokausi pelasti paljon.
Hyökkäys
Ässien puolustus koki kesällä isoja muutoksia, kun moni avainpelaaja vaihtoi maisemaa kauden päätteeksi. Porilaiset hankkivat tilalle mielenkiintoisia nimiä, joista osa oli vielä pienoisia kysymysmerkkejä Liigassa.
Antoine Laganiere osoittautui kuitenkin erinomaiseksi vahvistukseksi porilaisille. Neljä edellistä kautta AHL:ssä kiekkoillut hyökkääjä oli tehoin 17+18 lopulta patahyökkäyksen paras pistemies ja maalintekijä. Laganiere liikkui isoksi hyökkääjäksi erinomaisesti ja aiheutti tällä paljon harmaita hiuksia vastustajien puolustuksille.
Mikko Salmio oli niin ikään mainio löytö porilaisilta. Jyväskyläläisen kiekkokoulun kasvatti siirtyi 26-vuotiaana ensimmäistä kertaa toiseen organisaatioon ja maisemanvaihto teki selvästi hyvää. Salmio nakutti viimeisellä JYP-kaudellaan 45 ottelussa vain viisi syöttöpistettä. Ässien paidassa tehoja kertyi 37 ottelussa 8+12, kunnes loukkaantuminen katkaisi kauden.
Myös Sami Lähteenmäki aloitti terävästi, kun ensimmäisen 13 ottelun saldona oli peräti yhdeksän täysosumaa. Ruuti kuitenkin kostui kauden edetessä ja lopulta 47 ottelussa maaleja kertyi yhteensä 13. Vaikka Lähteenmäenkin kausi päättyi ennenaikaisesti loukkaantumiseen ja maalitehtailu hiipui rajusti, niin hän jäi vaan kolmen osuman päähän maaliennätyksestään Liigassa.
Ässien hyökkäyksen suurin yksittäinen onnistuja oli kuitenkin Jesperi Kotkaniemi. Aikaisemmin urallaan vain junioreissa pelannut 17-vuotias hyökkääjä ei pääsarjan vauhtia rastellut vaan nappasi väkevillä otteillaan paikkansa kokoonpanosta. Ensi kesän NHL:n varaustilaisuuden kuumimpiin suomalaisnimiin lukeutuva Kotkaniemi saalisti 57 ottelussa lopulta tehot 10+19, millä irtosi tulokkaiden pistepörssin kolmas sija.
Ensi kesä tulee olemaan erityisen mielenkiintoinen Jesperi Kotkaniemelle, joka on potentiaalinen ykköskierroksen varaus Dallasissa järjestettävässä NHL:n varaustilaisuudessa. Kuva: AOP
Porilaiset vahvistivat myös hyökkäyskalustoaan kauden aikana. Jarno Kärjen visiitti Tampereelle ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan ja hyökkääjä palasi kasvattajaseuraansa marraskuussa. Patapaita istuikin Kärjen päälle mainiosti: Tapparassa miehelle kertyi vain yksi syöttöpiste 19 ottelussa, kun taas loppukauden aikana Ässissä hän nakutti 28 tehopistettä 39 ottelussa.
Ässät hankki kauden aikana riveihinsä peräti kolme paluumuuttajaa, kun myös Sakari Salminen palasi Poriin. Kahdeksan vuotta sitten Ässissä edellisen kerran kiekkoillut Salminen liittyi joukkueen riveihin niin ikään marraskuussa. Vaikka loukkaantumiset vaivasivat Salmistakin, niin kaukalossa ollessaan hän oli jatkuvasti vaarallinen. Miehelle kertyi kuitenkin runkosarjassa vain 15 ottelua, joiden saldona oli tehot 7+9.
Kokonaisuus
Ässien kaudesta muodostui yllättävän värikäs, jo pelkästään mielenkiintoisen paluumuuttajien myötä.
Porilaiset avasivat kautensa erinomaisesti, kun kolmen ensimmäisen ottelun jälkeen kasassa oli yhdeksän pistettä. Tämän jälkeen kone alkoi yskiä ja seuraavista 21 ottelusta joukkue raapi vain viisi varsinaisen peliajan voittoa. Loppuvuodesta kurssi kuitenkin kääntyi nousuun ja Ässät nappasi 12 peräkkäisestä ottelusta peräti kymmenen voittoa. Vuoristorata kääntyi kuitenkin jälleen nopeaan laskuun ja erinomaisen putken jälkeen Ässät nappasi kahdeksasta peräkkäisestä ottelusta yhteensä vain kaksi pistettä. Tämä riitti porilaisten seurajohdolle, joka antoi potkut päävalmentaja Jyrki Aholle.
Tilalle nousi Mikael Kotkaniemi, jonka taival päävalmentajana ei alkanut ruusuisesti: Ässät nappasi miehen alaisuudessa vain viisi pistettä seitsemästä ensimmäisestä ottelusta. Runkosarjan loppua kohti kurssi kuitenkin kääntyi nousuun ja Ässät kuittasi viimeisestä kymmenestä ottelustaan 22 pistettä. Tuloksena oli lopulta runkosarjan kahdeksas sija.
Pudotuspelien avauskierroksella oli tiedossa poikkeuksellista herkkua, kun Ässät ja Lukko kamppailivat paikasta puolivälieriin. Paremmuudesta ei lopulta jäänyt mitään epäselvyyttä, vaikka jälkimmäinen kamppailu etenikin jatkoille asti. Kokonaisuudessaan mainion kauden pelannut Matti Kuparinen nousi lopulta porilaisten sankariksi ja lähetti Lukon kesälomille.
Porilaiset saivat pudotuspelien avauskierroksella balsamia haavoilleen Lukon kustannuksella. Kuva: AOP
Puolivälierissä porilaiset laittoivat parhaansa mukaan Kärpille kampoihin, mutta runkosarjan voittaja oli parempi lopulta voitoin 4-1. Käännekohdaksi muodostui Porissa pelattu neljäs kamppailu. Ässät johti peliä vielä päätöserän alussa, mutta Kärpät nousi kolmen osuman myötä aina voittoon.
Porilaisille jäi paljon jossiteltavaa, sillä loukkaantumiset näyttelivät isoa osaa joukkueen kaudessa. Moni Ässien pelaajista oli kauden aikana loukkaantuneena eikä valmennus saanut käytännössä koskaan parasta mahdollista kokoonpanoa jalkeille. Esimerkiksi edellisellä kaudella itsensä aina maajoukkueeseen asti pelannut Simon Suorannalle kertyi loukkaantumisten myötä vain 22 ottelua.
Arvosana: 8
Ässissä riitti paljon tapahtumia kauden aikana. Tasainen kyyti oli harvinaista, sillä Porissa mentiin vauhdilla niin ylös- kuin alaspäinkin. Kokonaisuutena kausi oli Ässiltä kuitenkin varsin mainio. Porissa pelattiin puolivälieriä ensimmäistä kertaa sitten mestaruuskauden, mikä oli nykyjoukkueelta hyvä suoritus. Ässät laittoi parhaansa mukaan Kärpille kampoihin, mutta runkosarjan voittaja oli yksinkertaisesti liian vahva. Kaikkien tähtien ollessa kohdillaan porilaisilla olisi ollut potentiaalia parempaankin, mutta ei tämän kauden suoritusta tarvitse missään nimessä hävetä.
Tulevaisuus
Ässissä tapahtui niin paljon muutoksia kauden aikana, että joukkueella on jo nyt palaset hyvin kohdillaan ensi kautta ajatellen. Luonnollista vaihtuvuutta toki tulee ja esimerkiksi Matushkinin pitäminen Porissa lienee käytännössä mahdotonta. Pienet muutokset eivät toki ole huonokaan asia, sillä Kotkaniemi pääsee näin ollen muovaamaan joukkuetta hänen näköisekseen. Mainion kevään myötä Porissa voidaankin viettää kesä levollisin mielin, sillä palapelin kriittiset palaset ovat jo kohdillaan.
Kausitodistukset 2017-18:
- 9. Lukko – Epäonnistunut kasvojen kohotus päättyi kevään farssiin
- 10. Pelicans – Kolmen vuoden projekti päättyi syöksylaskuun
- 11. Ilves – Edes erinomainen loppukiri ei pelastanut telineisiin jääneitä tamperelaisia
- 12. HPK – Hämeenlinnalaiset osoittivat, että huipulta on lyhyt matka pohjalle
- 13. Jukurit – ”Mestaruudesta” huolimatta pitkä askel taaksepäin
- 14. KooKoo – Vastoinkäymiset päihittivät jälleen kouvolalaiset
- 15. Sport – Vaasalaiset jäivät pudotuspelijunasta jo ensimmäisellä asemalla
Kansikuva: All Over Press