Voit katsoa kaikki Liigan pudotuspelit Ruutu+ -palvelun kautta.
SaiPan edellinen kausi päättyi jumbosijaan ja kesän hankinnat olivat lähtökohtaisesti pieniä kysymysmerkkejä, joten odotukset lappeenrantalaisia kohtaan olivat maltillisia. SaiPa näytti epäilijöille hauista ja pelasi erinomaisen kauden. Suurin kiitos kuuluu loistavaa työtä tehneelle Tero Lehterälle.
Maalivahdit
Maalivahtiosasto oli SaiPan tasaisimpia suorittajia läpi kauden. Frans Tuohimaa osoitti jo viime vuoden keväänä, että hän pystyy kannattelemaan joukkuetta. Samat otteet jatkuivat syksylläkin ja 26-vuotias torjuja oli lappeenrantalaisten tuki ja turva. SaiPalla oli paljon pelillisiä haasteita syyskaudella, mutta joukkue napsi silti hyvään tahtiin pisteitä. Tästä kuuluu iso kiitos Tuohimaalle, joku venyi loistaviin torjuntoihin illasta toiseen. HIFK-kasvatin loistavat otteet jatkuivat läpi kauden ja Tuohimaa nousikin sarjan kärkivahtien joukkoon. SaiPan puolustuksen takana ei ollut aina helpointa pelata, mutta Tuohimaa suoriutui urakasta esimerkillisesti.
Ykkösvahdin loistavat otteet olivat SaiPalle onni. Uransa tähän kauteen päättänyt Jussi Markkanen kärsi pitkin sesonkia loukkaantumisista, mikä teki konkarin talvesta poikkeuksellisen repaleisen. Tästä huolimatta hän paranteli omissa nimissään ollutta ennätystä vanhimpana nollapelin torjuneena maalivahtina, kun Markkanen nollasi Lukon marraskuun lopussa. SaiPan osaomistajalle kertyi uransa viimeisellä kaudellaan lopulta peliminuutteja yhdeksässä ottelussa. Loukkaantumisten aikana konkaria tuurasi 20-vuotias Niclas Westerholm, joka pelasi reilut parisataa minuuttia.
Puolustus
SaiPan puolustus koki kesän aikana varsin vähän muutoksia. Urho Vaakanainen oli ainoa uusi nimi lappeenrantalaisten takalinjoille, mikä nosti ilmoille kysymysmerkkejä. SaiPalla kun oli edellisen kauden aikana suuria ongelmia myös puolustuksen kanssa.
Haasteet realisoituivat syksyllä, sillä SaiPalla oli erittäin paljon haasteita omassa päässä. Varsinkin hyökkäyksiin lähteminen sekä oman maalin edusta tuottivat joukkueen puolustukselle ajoittain isoja ongelmia.
Palaset kuitenkin loksahtivat hiljalleen paikoilleen ja puolustuksesta muodostui SaiPan kivijalka. Monet pakit ottivat ennakkoluulottomasti vastuunkantajien viittoja harteilleen.
Varsinkin Kalle Maalahden sesonki oli kokonaisuudessaan erinomainen. 26-vuotias seuran oma kasvatti oli puolustajien paras pistemies tehoin 6+19 ja peliaikaa irtosi keskimäärin yli 21 minuuttia ottelua kohden. Maalahden suurimmat vahvuudet löytyvät kiekollisesta pelistä ja pisteistä hieman yli puolet syntyikin ylivoimalla. Maalahden heikkouksena on puolustaminen omassa päässä, vaikkakin tämän suhteen on tapahtunut kehitystä vuosien mittaan.
Lasse Lappalainen paransi myös huomattavasti edellisestä kaudesta. 28-vuotias puolustaja saalisti niin ikään 25 tehopistettä, mikä on miehen uusi piste-ennätys. Teholukema oli vastaavasti yhden asteen plussan puolella, kun taas vuosi sitten lukema oli -18. Lappalainen on kehittynyt neljän SaiPassa viettämänsä vuoden aikana valtavasti.
Myös Urho Vaakanainen kuului lappeenrantalaisten takalinjojen onnistujiin, vaikka nuorukaisen kausi oli katkonainen loukkaantumisista ja nuorten MM-kisoista johtuen. Alkukankeuksien jälkeen Vaakanainen sopeutui SaiPaan hyvin ja sai Tero Lehterältä ansaitusti paljon vastuuta. Boston Bruinsin varaus pelasi lopulta 43 ottelua ja peliaika jäi vain kuusi kertaa alle 20 minuuttiin.
Lappeenrantalaiset vahvistivat helmikuussa takalinjojaan Vladimir Denisovilla, joka on kiekkoillut seitsemän edellistä kautta KHL:ssä. Kokemus laadukkaista sarjoista paistoikin 33-vuotiaan puolustajan otteista. Denisov oli Liigaan todella kova tekijä, jonka rutiini oli erittäin korkealla tasolla. Fyysinen puolustaja oli todellinen täsmähankinta SaiPalta ja valkovenäläinen raivasi tiensä kannattajien sydämiin, vaikka pelasi joukkueessa yhteensä vain 16 ottelua.
Aivan kaikki eivät kuitenkaan ansaitse puhtaita papereita keltamustien puolustuksesta. Varsinkin Lauri Taipalukselta ja Per Savilahti-Naganderilta sopi odottaa myös tehoja, mutta kaksikko viimeisteli yhteensä yhden täysosuman. Kaksikon kautta sävyttivät lisäksi monet helpot virheet, mitkä kävivät toisinaan kalliiksi.
Hyökkäys
SaiPan hyökkäysosaston yllä oli kauden alla todella isoja kysymysmerkkejä, mutta monet nuoret vastasivat huutoon erinomaisesti. Suurimmat muutokset hyökkäyksessä tapahtuivat jo keväällä, kun lappeenrantalaiset kauppasivat monia avainpelaajiaan. Kesällä ovi kävikin erityisesti Etelä-Karjalaan päin, kun joukkueeseen hankittiin varsinkin monia nuoria ja potentiaalisia pelaajia.
SaiPassa on perinteisesti tehty hyvää työtä ulkomaalaishankintojen suhteen eikä tämä kausi ollut poikkeus. David Goodwin ja Cody Kunyk täyttivät ruutunsa mainiosti, minkä lisäksi ensimmäisen kautensa aikuisten sarjassa kiekkoillut Roy Radke väläytteli ajoittain potentiaaliaan, vaikka rooli jäikin lopulta varsin maltilliseksi. Myös Curtis Hamiltonin paluu keltamustiin sujui mallikkaasti, kun hyökkääjä liittyi SaiPaan tammikuussa.
Topi Nättinen, Ahti Oksanen ja Jonatan Tanus olivat kuitenkin SaiPan hyökkäyskaluston kauden hahmot. Nättinen näytti potentiaaliaan viime kaudella Jukureissa, mutta nousi tämän sesongin aikana täysin uudelle tasolle. Lappeenrannassa 24-vuotias hyökkääjä oli joukkueensa tärkeimpiä ja piti hallussaan keltamustien kultakypärää läpi kauden. JYPin kasvatti saalisti lopulta tehot 14+28. Oksanen ja Tanus pelasivat vastaavasti ensimmäiset kautensa Liigassa. Pääsarjan vauhti ei kuitenkaan nuoren kaksikon päätä huimannut, vaan Oksanen takoi 16 maalia ja Tanus oli joukkueensa toiseksi paras pistemies tehoin 12+21. Oksanen kuului pudotuspeleissä SaiPan avainpelaajiin nakuttaen pisteet 3+5.
Eikä kokenut kaarti jäänyt nuorempien jalkoihin. Kim Strömberg saalisti tehot 12+18 ja paransi piste-ennätystään 31-vuotiaana. Myös Ville Koho paransi reilusti edellisestä kaudestaan, vaikka tuolloin loukkaantumiset olivatkin seuraikonin riesana. Neljän kauden jälkeen kasvattajaseuraansa palannut Anssi Löfman kärsi vastaavasti valtavasti loukkaantumisista ja vyölle kertyi vain kolmannes runkosarjan otteluista.
Lappeenrannan hyökkäyksessä olisi ollut potentiaalia vielä enempäänkin. Joni Nikko, Saku Salminen, Valtteri Virkkunen ja Eetu Koski ovat hakeneet Etelä-Karjalasta uusia nousuja urilleen, mutta toistaiseksi meno on ollut tahmeaa. Nelikosta jokainen on kärsinyt vuosien aikana loukkaantumisista, mikä on osaltaan ollut vaikuttamassa asiaan. Nikko väläytteli tällä kaudella, kun Sportin kasvatti iski 44 ottelussa 11 täysosumaa. Vastaavasti Salminen, Virkkunen ja Koski onnistuivat maalinteossa yhteensä kolme kertaa.
Kokonaisuus
SaiPan taival Tero Lehterän alaisuudessa sai synkimmän mahdollisuuden startin, kun lappeenrantalaiset hävisivät kauden avauksen lukemin 1-7. Alkukausi sujui eteläkarjaisilta kokonaisuudessaan vaisusti: yhdeksästä ensimmäisestä ottelustaan joukkue voitti vain yhden varsinaisella peliajalla.
Palaset loksahtivat paikoilleen kuitenkin nopeasti ja SaiPa oppi kääntämään tappioita voitoiksi. Lehterän suojatit eivät häikäisseet kaukalossa, mutta voittoja tuli kovaa tahtia. Avaintekijänä oli loistaviin koppeihin illasta toiseen venynyt Frans Tuohimaa, joka torjui tasaisen korkealla tasolla.
Vuodenvaihteessa lappeenrantalaisille sattui selkeästi heikompi jakso, kun joukkue ei voittanut yhdeksästä peräkkäisestä ottelusta ainuttakaan varsinaisella peliajalla. Pelit olivat kuitenkin äärimmäisen tasaisia: näistä kamppailuista peräti kahdeksan päättyi maalin erolla suuntaan tai toiseen. Viidesti paremmuus ratkaistiin vasta varsinaisen peliajan jälkeen.
SaiPasta muodostui äärimmäisen sitkeä joukkue, joka ei luovuttanut missään vaiheessa. Lappeenrantalaiset nousivat useasti otteluiden lopussa tasoihin ja lopulta voittoon jatkoajalla tai voittomaalikilpailussa. SaiPa kuittasi sesongin aikana yhteensä 11 voittoa varsinaisen peliajan jälkeen, mikä oli Liigan toiseksi isoin lukema.
Nuoret pelaajat ottivat kauden aikana valtavia kehitysaskeleita ja lappeenrantalaiset kamppailivat suorasta pudotuspelipaikasta aina viime metreille asti. SaiPa päätyi lopulta sarjataulukon seitsemännelle sijalle, kuusi pistettä kuudenneksi sijoittunutta KalPaa perässä.
Pudotuspelien avauskierroksella Lehterän suojatit kohtasivat Pelicansin. Molemmat joukkueet voittivat kotiottelunsa, joten ratkaisu jäi kolmanteen kohtaamiseen. Pelicans johti ratkaisevaa kamppailua kahdella maalilla vielä seitsemän minuuttia ennen loppua. SaiPa kampesi kuitenkin väkisin tasoihin ja lopulta voittoon jatkoajalla. Tämä kamppailu kuvasti hyvin lappeenrantalaisten koko kautta.
Puolivälierissä vastaan asettui TPS. SaiPa johti kahta ensimmäistä kohtaamista kahdella maalilla päätöserässä, mutta turkulaiset käänsivät molemmat ottelut lopulta voitoikseen. Kolmannessa kohtaamisessa koitti lappeenrantalaisten kauden pahin notkahdus, kun TPS pöllytti vierailijoita lukemin 7-0. Mutta kuten niin monesti tällä kaudella, SaiPa venyi äärimmilleen juuri silloin, kun sen suurin tarve oli. Lehterä kasasi rivinsä loistavasti ja SaiPa nappasi voitot kahdesta seuraavasta kohtaamisesta.
Joukkueiden kuudennessa kohtaamisessa TPS otti askeleen kohti semifinaaleja, kun Patrik Virta vei turkulaiset johtoon reilut neljä minuuttia ennen loppua. Ahti Oksanen räjäytti Kisapuiston kuitenkin vielä kertaalleen iskemällä pelin tasoihin päätösminuutilla. TPS nappasi lopulta voiton, kun Jasper Lindsten nousi ratkaisijaksi jatkoajalla. Kaikesta huolimatta lappeenrantalaiset voivat olla erittäin tyytyväisiä kauteensa.
Arvosana: 9+
SaiPan kausi oli erinomainen, varsinkin jos peilataan ennakko-odotuksiin. Lappeenrantalaisten seurajohto teki rohkean valinnan palkatessaan kokemattoman Tero Lehterän päävalmentajaksi, mutta riski kannatti. 45-vuotias valmentaja sai revittyä materiaalistaan aivan kaiken irti ja moni pelaaja otti valtavia kehitysaskeleita sesongin aikana.
Tulevaisuus
SaiPa lähtee ensi kauteen poikkeuksellisen hyvistä lähtökohdista. Joukkue voitti päättyneellä kaudella kannattajat takaisin puolelleen, minkä lisäksi epäilyjä esimerkiksi päävalmentajan suhteen ei enää ole. Viisi kotiottelua pudotuspeleissä varmistanevat viimeistään sen, että seura tekee jälleen varsin mukavan positiivisen tuloksen kaudesta.
SaiPa on julkaissut toistaiseksi niukasti jatkosopimuksia ja vaihtuvuutta tullee olemaan kesällä jonkin verran. Esimerkiksi Tuohimaa, Maalahti, Nättinen, Oksanen, Tanus, Kunyk ja Koho kuitenkin jatkavat joukkueessa, joten perusta on kunnossa. Lehterä sekä päättyneen kauden esimerkit kehittyneistä nuorista lisännee lappeenrantalaisseuran vetovoimaa siirtomarkkinoilla entisestään.
Keltamustilla on edessään juhlakausi, kun SaiPalle tulee mittariin 70 vuotta. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten paljon seurajohto haluaa tulevaan sesonkiin panostaa. Pienellä lisäpanostuksella lappeenrantalaisilla voisi olla mahdollisuus todelliseen jättipaukkuun, varsinkin kun nykyjoukkueen runko on vuoden kokeneempi.
Kausitodistukset 2017-18:
- 8. Ässät – Porilainen vuoristorata tarjosi paljon värikkäitä käänteitä
- 9. Lukko – Epäonnistunut kasvojen kohotus päättyi kevään farssiin
- 10. Pelicans – Kolmen vuoden projekti päättyi syöksylaskuun
- 11. Ilves – Edes erinomainen loppukiri ei pelastanut telineisiin jääneitä tamperelaisia
- 12. HPK – Hämeenlinnalaiset osoittivat, että huipulta on lyhyt matka pohjalle
- 13. Jukurit – ”Mestaruudesta” huolimatta pitkä askel taaksepäin
- 14. KooKoo – Vastoinkäymiset päihittivät jälleen kouvolalaiset
- 15. Sport – Vaasalaiset jäivät pudotuspelijunasta jo ensimmäisellä asemalla
Kansikuva: All Over Press