Voit katsoa kaikki Liiga-ottelut myös ensi kaudella tuttuun tapaan Ruutu+ -palvelun kautta.Viime kausi oli varmasti raskas HIFK:n kannattajille, sillä joukkueen otteet takkuilivat heti syksystä lähtien. Vaikka helsinkiläiset selvittivät tiensä välieriin, niin sesongista jäi kokonaisuudessaan laimea kuva. Kauden jälkeisten muutosten jälkeen HIFK:lla on edessään poikkeuksellinen kesä.
Vaikka HIFK hävisi kaudella 2015-16 finaaleissa Tapparalle, niin helsinkiläiset vaikuttivat olevan oikealla tiellä. Olihan joukkue juuri voittanut runkosarjan ja pistänyt loppuotteluissa viimeiseen sekuntiin asti kampoihin Tapparalle. HIFK vaikutti palanneen sille tasolle, minne se resurssien myötä kuuluisi. Vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon.
HIFK:n viime kausi oli syksystä lähtien tervanjuontia. Joukkueen pelaaminen ei ottanut oikeastaan missään vaiheessa tuulta alleen ja helsinkiläiset jäivät runkosarjassa lopulta yhdeksänneksi. Punapaidat saivat pudotuspeleissä hieman balsamia haavoihin, kun joukkue eteni aina välieriin asti.
Tästä huolimatta joukkueen kaudesta jäi erittäin väljähtänyt kuva. HIFK:n pelaaminen oli läpi kauden sekavaa ja monet pelaajat alisuorittivat pahasti. Juhamatti Aaltonen kannatteli syyskaudella joukkuetta lähes yksin, mutta vajosi keväällä muun massan sekaan. Helsinkiläisillä oli vaikeuksia löytää toimivia ketjukoostumuksia ja tasaisesti suorittavaa ykkösvitja löytyi vasta viime metreillä, kun Roope Hintz, Joonas Rask ja Juuso Puustinen löysivät yhteisen sävelen.
Monet HIFK:n hankinnoista epäonnistuivat pahasti, minkä lisäksi joukkueen rakentamisessa oli epäonnistuttu. Tätä alleviivasi siirtorajan lopulla Kouvolasta tehdyt paniikkihankinnat Kai Kantola, Jarkko Malinen ja Ryan O’Connor. Mikko Sergejeff pureutui aikaisemmin jutussaan Tom Nybondaksen urheilutoimenjohtajan rooliin HIFK:ssa.
HIFK:n nykyisyyttä kuvastaa hyvin Antti Törmäsen tilanne. Helsinkiläiset tiedottivat joulukuussa tehneensä jatkosopimuksen päävalmentajansa kanssa.
– Olemme tehneet yli kaksi vuotta nousujohteista työtä ja vaikka tämä syksy on ollut erilaisten haasteiden ja vastoinkäymisten sävyttämä, aiomme jatkaa pitkäjänteisesti päästäksemme huipulle, Nybondas kommentoi tuolloin HIFK:n kotisivujen tiedotteessa.
Pitkäjänteisyyttä kesti lopulta kuusi kuukautta, kunnes HIFK antoi kolme kautta seurassa valmentaneelle Törmäselle potkut. Tilalle tuli Ari-Pekka Selin, jonka valmentama TPS oli pudonnut pudotuspeleissä HIFK:lle.
Paikka välierissä oli syksyn otteisiin nähden jopa mainio suoritus HIFK:lta, joten seurajohdon mielen muuttuminen lyhyessä ajassa on vähintäänkin kummallista. Erityisesti kun paikka välierissä oli HIFK:lle toinen peräkkäinen, mikä ei ole ollut Helsingissä kovinkaan yleistä 2000-luvulla.
Identiteetti hukassa
Loppuotteluihin kaudella 2015-16 yltänyt HIFK oli mainiosti rakennettu ja joukkueella oli selkeä identiteetti. Paljon vapauksia saanut hyökkäyskalusto takoi runkosarjaassa peräti 186 täysosumaa.
Nyt samaisen valmentajan alaisuudessa joukkue teki lähes 50 maalia vähemmän. Varsinkin ylivoima oli tasaisen luokatonta läpi kauden. HIFK teki 167 ylivoiman aikana vain 21 maalia, mikä oli sarjan heikoin lukema. Se on luonnollisesti luokaton suoritus yhdeltä sarjan kalleimmista joukkueista.
Päävalmentaja saa luonnollisesti ottaa tästä osan piikkiinsä. On kuitenkin kummallista, että syy heikosta kaudesta vieritettiin täysin Törmäsen niskoille, kun vielä joulukuussa Nybondas vakuutteli nousujohteista työtä ja pitkäjänteistä työtä. Varsinkin kun HIFK:n kurssissa ei tapahtunut muutosta alaspäin keväällä, vaan ennemminkin päinvastoin.
Ari-Pekka Selin joutuukin Helsingissä haastavaan asemaan, sillä Törmäs-episodin myötä hän tulee olemaan erittäin ison suurennuslasin alla koko ajan. HIFK osoitti, että puheet pitkäjänteisyydestä ja kärsivällisyydestä olivat vain sanahelinää. Menestystä on tultava käytännössä välittömästi. Ennen kaikkea HIFK kaipaa selkeää suuntaa ja identiteettiä. Tällä hetkellä ne ovat suurimmat kysymysmerkit koko seuran ympärillä.
HIFK on kesällä ristiriitaisessa tilanteessa, sillä joukkueen vaihtuvuus tulee olemaan suurta. Helsinkiäisten kannalta pelaajien vaihtuminen heikomman kauden jälkeen ei ole läheskään maailmanloppu, vaan puhtaalta pöydältä aloittaminen sopinee uudelle päävalmentajalle. Tästä huolimatta esimerkiksi Corey Elkins ja Roope Hintz olisivat olleet varmasti niitä pelaajia, jotka olisivat kelvanneet HIFK:lle tulevallakin kaudella.
HIFK on tehnyt jo muutamia isoja hankintoja siirtomarkkinoilla, mutta monin paikoin palaset ovat vielä auki. Esimerkiksi joukkueen puolustuksen tilanne ratkeaa vasta myöhemmin, kunhan NHL:ään kolmantena varatun Miro Heiskasen jatkokuviot selviävät. Tähän kun lisätään kahdella edellisellä kaudella loukkaantumisten takia yhteensä vain pelannut Teemu Laakso, niin HIFK:n takalinjat ovat tällä hetkellä ohuen langan varassa, kun kaksi tärkeintä pakkia ovat enemmän tai vähemmän kysymysmerkkejä.
Hyökkäyspään suhteen riittää niin ikään kysymysmerkkejä, erityisesti senttereiden suhteen. Pelicansista saapuneella Juhani Tyrväisellä on erittäin isot saappaat täytettävänään, kun 26-vuotiaan sentterin pitäisi johtaa helsinkiläisten hyökkäyskalustoa. HIFK:n sentterikalusto on tasainen, kun nelikon täydentävät Jerry Ahtola, Jarkko Malinen ja Thomas Nykopp. Selkeä ykkösketjun liideri puuttuu, mutta aika näyttää, onko Tyrväisestä täyttämään haasteellinen rooli.
Laitureiden suhteen joukkueen tilanne on selkeämpi, ja viimeistään Erik Thorellin hankkimisen myötä ruutia löytyy pariin ensimmäiseen ketjuun mainiosti. Suurempi puute on enemmänkin puhtaan pelintekijän puuttuminen, mikä oli osittain HIFK:n viime kaudella tökkineen ylivoiman suurin puute.
Vielä on kuitenkin reilusti aikaa uusille hankinnoille, joita HIFK eittämättä vielä tarvitsee. HIFK:n faneilla onkin edessään mielenkiintoiset kauden alkua edeltävät pari kuukautta.
Kansikuva: All Over Press