Voit katsoa kaikki Liiga-ottelut tuttuun tapaan Ruutu+ -palvelun kautta.Syyskuu on jo puolessavälissä ja Liigakin ehti lähteä käyntiin. Kauaa ei tarvinnut odottaa syksyn ensimmäistä skandaalia. Tämä syksyn avauskohu on ehdottomasti kuumana käyvä taklauskeskustelu. Sen tunnusmerkit ovat kerrasta ja vuodesta toiseen samat: harkitsematon taklaus, liian kevyt rangaistus, pöyristyminen ja tuuleen huutaminen. Lopulta mikään ei muutu.
Tuuleen huutelua
On jopa huvittavaa seurata suomalaista taklauskeskustelua. Niin suuri on tietämättömyys ja huomionhakuisuus keskustelussa. Liigan ensimmäisen peliviikon kohutaklaukset ovat antaneet koko kansan Pohtiville, Johtaville ja klikkijournalisteille helpon tien saada huomiota jutuilleen. Tilannetta voisi verrata koomikkoon, joka ilmaiset naurut saadakseen alkaa puhua Donald Trumpista. Helppoa puhetta ilman mitään sanomaa. Kuvaavaa on, että harvassa mediassa on ehditty edes pohtia kuinka taklauksen kohteet voivat iskujen jälkeen.
Humoristista on myös seurata keskustelun tasoa. Kaikki kolme taklausta on niputettu samanlaisiksi. Termi törkytaklaus on helppo lyödä otsikkoon ilman mitään tutkiskelua. Fakta on kuitenkin se, että kahdessa taklauksessa on tultu suoraan päähän, vaikka tilanne ei sitä vaatinut. Kolmannessa taklaus kohdistui ampujaan, joka oli huonossa asennossa. Jokainen joka on pelannut jääkiekkoa ymmärtää, että kiekon kanssa ei kannata pitkään pysyä kyykyssä. Päähän saattaa sattua kovastikin. Tämä ei tietenkään ole mitään muuta kuin lieventävä asianhaara. On kuitenkin osattava katsoa peliä eikä vaan lopputulosta.
Jos asiaan olisi todella haluttu muutosta, olisivat rangaistukset olleet hyvin erilaisia. Jos päähän kohdistuneet taklaukset haluttaisiin kitkeä kategorisesti pois, pitäisi rangaistusten olla tuntuvampia. Vasta kun rangaistus tuntuu lompakossa niin pelaajalla kuin toimistollakin, voidaan puhua muutoshalusta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Vuosikausia on puhuttu ja puhuttu sikailun kitkemisestä, mutta vieläkin nähdään törkytaklauksia, tappeluita ja köykäisiä rangaistuksia näistä. Jääkiekkoyhteisö ei ole siis valmis kategorisesti poistamaan väkivallan uhkaa pelistä pois.
Fyysisyyden ja väkivallan välillä on hiuksenhieno ero. Kuva: Jari Pekkarinen / All Over Press
Vaarallista puhetta
On suorastaan edesvastuutonta niputtaa kaikki päähän kohdistuneet taklaukset samaan kategoriaan. Osa on tahallisia ja niistä pitäisi rangaista. Osa on kuitenkin vahinkoja ja osassa kohteella on yhtä paljon syytä kuin taklaajallakin. Keskustelu on vaarallisesti menossa siihen suuntaan, ettei tahallisuutta ja vahinkoa osata enää erottaa. Tämä antaa hyvin nopeasti junioripuolelle kuvan siitä, että lajia voi pelata pää alhaalla, ilman mitään itsesuojelua.
Jääkiekossa on jo 1960-luvulla sallittu avojään taklaukset. Nyt niitä on esimerkiksi kitketty kovalla kädellä juniorikiekosta pois. Lähes poikkeuksetta palkintona on ryntäämisrangaistus, kun kiekollinen vastustaja kohtaa ”seinän” avojäällä. Ongelma on monisyinen junioripuolella. Peli nopeutuu ja kovenee mitä vanhemmaksi mennään. Jos pää ylhäällä pelaamisen joutuu opettelemaan vasta junioriputken loppuvaiheessa, voi muutos olla vaarallisen suuri miesten peleihin. Samalla ikäluokan kärkipään pitäisi kyetä pelaamaan kansainvälisiä pelejä. Vuodesta toiseen juniorimaajoukkueiden ympärillä keskustellaan kansainvälisestä kovuudesta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan kärkipelaajat eivät kaihda kovaa peliä ja valitettavan usein suomalainen kiekkoilija on vastaantulija, kun pitäisi alkaa pelata kovia pelejä.
Loppuun on hyvä muistuttaa, ettei laadukas ja järkevä keskustelu tarkoita väkivallan hyväksymistä. Vahingoittamisyrityksistä pääsee nykyään kuin koira veräjästä samalla kun vahingoista rangaistaan kovalla kädellä. Viesti mikä tästä lähtee, on sekava ja vaarallinen lajin kehitykselle. Kovuus kuuluu jääkiekkoon. Se on asia mikä nosti lajin suosiota ja se on olennainen osa varmasti aina jääkiekossa. Sen kanssa eläminen kehittää pelaajaa ja henkilökohtaista taitoa. Puhe on kuitenkin vaarallista. Välillä se on tuuleen huutelua, välillä se johtaa väärille poluille.
Kansikuva: AOP