Huippulupaus Kristian Vesalaisen NHL:n valloitus jäi toistaiseksi tekemättä, kun 19-vuotias hyökkääjä päätti jättää Winnipeg Jetsin ja suunnata takaisin Eurooppaan. Vesalainen ei onnistunut lunastamaan paikkaa NHL:stä, miksi nuorukainen pelaa loppukauden KHL:ssä Helsingin Jokereissa.
Ensimmäinen mielikuva koko tilanteesta on, että Vesalainen palaa maitojunalla kotiin. Kyseessä ei ole kuitenkaan perinteinen maitojunatarina, jossa pelaaja olisi epäonnistunut Pohjois-Amerikassa ja palannut kotikonnuilleen häntä koipien välissä. Päinvastoin, Vesalainen pelasi hyvällä tasolla AHL:ssä, ja hän olisi varmasti pelannut nappikauden farmijäillä, jos mies olisi sinne jäänyt. Myös NHL-paikka olisi voinut aueta kauden aikana.
Vesalainen sai pelata NHL:ssä viisi ottelua, mutta hän ei ollut vielä valmis pelaamaan täysiaikaisesti maailman parhaassa sarjassa. Jets olisi voinut roikottaa miestä kokoonpanossa ja antaa hänen pelata neloskentässä kymmenen minuuttia per ottelu, mutta se ei olisi ollut Vesalaisen uran kannalta paras ratkaisu. Jetsin mielestä oli parasta antaa suomalaisen pelata isoja minuutteja AHL:ssä, ja se olikin siinä vaiheessa oikea päätös. Vesalainen pelasi farmissa kahdeksan ottelua tehden saman verran pisteitä. Hän oli Jetsin farmin Manitoba Moosen parhaimpia pelaajia.
Vesalaisen siirto KHL:ään on yllättävä, mutta myös hyvä asia. Pitkässä juoksussa tämä siirto voi olla miehen NHL-uran kannalta tärkeässä roolissa. Onneksi Vesalaisen sopimuksessa oli pykälä, jonka mukaan hän saa siirtyä takaisin Eurooppaan, kun alla on tietty määrä AHL-otteluita.
Mutta miksi siirto Jokereihin oli tässä vaiheessa oikea ratkaisu? Syitä on monia, mutta tärkein asia on parempi kehitysmahdollisuus. Vesalainen pääsee Jokereissa huippulaadukkaaseen valmennukseen, jossa hän tulee kehittymään pomminvarmasti. Ensimmäinen asia on fysiikka, jota Jokereissa hiotaan tarkasti. Ero AHL:ään on valtava, sillä useissa farmiseuroissa valmennuksen laatu on selvästi heikompaa kuin Euroopan huipulla. AHL:stä löytyy noin viisi seuraa, joissa nuorten pelaajien kehityspolku on huippulaadukas, ja Manitoba Moose ei ole yksi näistä.
Ero AHL:n ja Jokerien välillä syntyy jo ammattimaisuudessa. AHL:ssä ei juuri keskitytä siihen, mitä suuhun laitetaan ja miten pelaajat saadaan mentaalisesti parhaalle mahdolliselle tasolle. Tällöin myös fyysinen kehitys on huomattavasti hankalampaa. Näihin asioihin keskitytään jokerileirissä.
AHL:ssä isona miinuksena on matkustelu. Kausi kuluu lähinnä bussin penkillä, milloin harjoittelu- ja palautumisaika ovat kortilla. Tämäkin on merkittävä este pelaajan kehitykselle. KHL on myös matkustelusarja, mutta sitä ei voi edes verrata AHL:ään. Esimerkiksi Jokereilla on tämän vuoden puolella enää kaksi pitkää lentomatkaa, ja ne suuntautuvat Sotshiin ja Omskiin. Ne eivät ole kuitenkaan mitään verrattuna viikon mittaiseen vieraspelireissuun, jossa körötellään bussilla kymmeniä tunteja. Se on arkipäivää AHL:ssä.
Vesalaisen kehityksen kannalta on myös olennaista, että KHL:ssä aletaan olla pikkuhiljaa runkosarjan puolivälissä, kun taas AHL:ssä on kausi vasta alkutaipaleella. Se tarkoittaa Jets-lupaukselle pienempää ottelukuormaa ja enemmän aikaa keskittyä harjoitteluun. Myös KHL-kauden pituus on iso plussa: Jokerien kausi on ohi viimeistään huhtikuun lopussa, mutta se voi olla ohi ja maaliskuussakin. Pohjois-Amerikassa pelit voivat jatkua jopa kesäkuulle asti. Tällöin nuori pelaaja menettäisi paljon aikaa kehityksensä kannalta vuoden tärkeimmästä ajasta: kesäharjoittelusta.
KHL ja Jokerit palvelevat Vesalaista myös pelillisesti. KHL on maailman toiseksi paras sarja, ja kovien otteluiden pelaaminen kehittää pelaajaa. Otteluitakin tärkeämpi asia on, että Vesalainen joutuu laittamaan parastaan joka päivä pitääkseen peliaikansa isona. Joukkueen keskinäinen kilpailutilanne ajaa pelaajia eteenpäin. Se on varma asia.
Jokereissa hän pääsee myös imemään oppia kokeneilta ammattilaisilta. Tämä on asia, jota nuorten pelaajien kohdalla ei aina muisteta, mutta se näyttelee merkittävää roolia. Kuka meistä ei olisi ottanut työssään oppia kokeneemmalta kollegaltaan? Kun Vesalainen näkee, kuinka Sami Lepistö tai Jesse Joensuu keskittyy tekemään jokapäiväiset asiat ammattimaisesti, hän ei voi olla imemättä oppia. AHL:ssä hän oppisi, kuinka pari vuotta vanhempi jenkkiveli vetää pelin jälkeen pitsan ja pari bisseä.
Jokerisiirron viimeisin tärkeä pointti on päävalmentaja Lauri Marjamäki. Marjamäki tekee tunnetusti laadukasta duunia nuorten pelaajien kanssa, ja siksi hänen alaisuuteen on helppo siirtyä. Vesalainen tietää, mitä hän saa, ja niin tietää Marjamäkikin.
Vesalaiselle on tällä hetkellä tärkeintä pelata paikassa, jossa hän pystyy kehittymään mahdollisimman hyvin. Hän on vasta 19-vuotias, ja hänellä ei ole mikään kiire NHL:ään. Positiivista on se, ettei hän ole loppupeleissä kovin kaukana maailman parhaasta sarjasta. Syksyn otteluissa oli helppo huomata, että hyökkääjä tarvitsee lisää vauhtia ja räjähtävyyttä luisteluunsa, ja mistä se tulee? No, vain ja ainoastaan laadukkaan harjoittelun myötä.
Nyt Vesalainen saa kehittyä rauhassa, minkä jälkeen hän lähtee huomattavasti vahvempana takaisin Winnipegiin. Eikä olisi ihme, jos HIFK-kasvatti viilettäisi ensi kaudella täysiaikaisesti NHL:ssä.
Moni ajattelee, että nuorten pelaajien kannattaa jäädä farmiin opettelemaan pohjoisamerikkalaista kiekkoa, ja useille se onkin oikea ratkaisu, mutta Vesalaisen tapauksessa ei. Hänellä ei ole ongelmaa pohjoisamerikkalaisen pelityylin kanssa. Sen hän osoitti jo alkukauden AHL-otteluissa. Nyt tarvitaan vain lisää voimaa, vauhtia ja räjähtävyyttä. Sen jälkeen kyseessä on valmis paketti.
Kansikuva: All Over Press
Osallistu ja lyö 10 € veto Betsafella – voita 2 hengen NHL- ja NBA-matka Miamiin