SeuraaNHL:n pudotuspelit alusta loppuun Viasatin kanavilla sekä Viaplay-palvelussa!Edmonton Oilers pelaa ensimmäistä kertaa NHL:n pudotuspeleissä sitten kevään 2006, jolloin se ylsi suomalaismaalivahti Jussi Markkasen johdolla aina Stanley Cupin finaaleihin saakka. Mestaruus karkasi katkerasti seitsemän pelin finaalisarjan jälkeen kuitenkin Carolina Hurricanesille.
Ensimmäisiin pudotuspeliotteluihinsa valmistautuu myös öljykaupungin oma kultapoika Connor McDavid, joka oli vasta 9-vuotias Oilersin taistellessa maailman vaikeimmin voitettavasta pokaalista viimeksi. Tällä kertaa McDavid on koko kaupungin huomion keskipisteenä ja valmiina johdattamaan joukkueensa menestykseen.
San Jose Sharks ylsi viime kaudella finaaleihin saakka, jossa Pittsburgh Penguins osoittautui lopulta kovemmaksi vieden mestaruuden teräskaupunkiin. Sharksin joukkue ikääntyy kovaa vauhtia ja tämä nimenomainen kokoonpano hajonnee kauden jälkeen, joten sillä on käytännössä nyt viimeinen mahdollisuus voittaa yhdessä jotain.
Oilers ja Sharks kohtasivat runkosarjassa viidesti tällä kaudella. Näistä San Jose voitti kaksi ensimmäistä, Edmontonin viedessä nimiinsä kolme viimeisintä keskinäistä ottelua.
Tasaisista tuloksista huolimatta Oilers näyttää kuntokäyrän puolesta joukkueista paremmalta juuri nyt ja sillä on myös momentum puolellaan. Oilers voitti runkosarjan lopun 14:sta pelistään jopa 12. Itseluottamus ja usko onkin takuuvarmasti huipussaan koko Edmontonissa. Sharks kärsi yhdeksän tappiota 13 viimeisen pelin aikana, joista kaksi vieläpä Oilersille.
Edmontonin rosteri on laadukkaampi ja siitä löytyy syvyyttä enemmän kuin vuosikausiin. McDavid on tietysti hyökkäyksen keihäänkärkenä, mutta hänen ja loistokauden pelanneen Leon Draisaitlin lisäksi tulivoimaa löytyy myös laajemmalti.
Myös puolustuspelaaminen on tiivistynyt viime kaudesta selvästi. Vuosi sitten Oilersilla oli vielä sarjan surkeimpia alakertoja. Sen päästettyjen maalien keskiarvo huiteli miltei kolmessa ja maaliero oli 43 yksikköä pakkasella. Tällä kaudella omissa on soinut 2,5 maalin keskiarvolla ja maalierokin on kääntynyt 29 pykälää plussan puolelle.
Ruotsalaispakki Oscar Klefbom on nousemassa kovaa vauhtia parrasvaloihin. Nuorukaisesta Edmonton on saanut oivan hyökkäysuhan tarjoavan puolustajan.
Juuri sellaisen, joka seuralta on puuttunut jo kauan.
Kummallakin joukkueella on riittävästi taitoa luoda maalipaikkoja viisi vastaan viisi –pelissä, mutta yksi kriittinen ero joukkueiden välille tulee ylivoimapelaamisesta. Sharksin ylivoimapeli on takkuillut tällä kaudella, mikä on hieman yllättävää. Joe Pavelski, Joe Thornton ja Brent Burns ovat aiemmin olleet kliinisen tehokkaita miesylivoimalla. Tällä kaudella hailauma on ollut tilastojen valossa vain sarjan alempaa keskitasoa.
Toisin on Oilersin laita, jonka pakkopeli on pyörinyt erinomaisesti. Edmonton osuu maalikehikoiden väliin ylivoimalla 22,8% prosentin tehokkuudella. Tämä on se osa-alue, joka voi kääntää koko sarjan lopulta kanadalaisjoukkueen eduksi.
Sekä Oilers että Sharks ovat rakenteeltaan osittain samasta puusta veistettyjä. Kummankin joukkueen hyökkäyspelaaminen kulminoituu hyvin pitkälti yhden pelaajan ympärille. Sharksilla tämä pelaaja on karvaturpapuolustaja Burns, joka voitti joukkueensa sisäisen pistepörssin lisäksi myös puolustajien pistepörssin. Hänen ollessa jäällä Sharks luo huomattavasti enemmän maalintekopaikkoja kuin hänen ollessaan vaihdossa. Oilersin vastinpari on tietenkin McDavid, joka on koko liigan paras pelaaja ja yltiövaarallinen vaihdosta toiseen.
San Josen puolustajat Brenden Dillon ja Marc-Edouard Vlasic pelaavat usein vastustajan tulosyksikköjä vastaan, ja he saanevat tässäkin sarjassa tehtäväkseen pimentää McDavidin johtaman ykkösketjun.
Edmontonilla ei ole päällystakkeina kunnostautuneita pelaajia riveissään Sharksin tapaan, joten se puolustanee Burnsin luomaa uhkaa kollektiivisesti koko joukkueen voimin. Tässäkin asiassa Oilersin pelaajamateriaalin syvyys tulee esiin. Mikäli Sharks-puolustus saisi jostain syystä pimennettyä McDavidin, löytyy joukkueesta vielä Ryan Nugent-Hopkinsin, Milan Lucicin, Pat Maroonin ja Jordan Eberlen kaltaisia maalintekoon kykeneviä hyökkääjiä, jotka eivät epäröi astua esiin lisävastuuta tarjottaessa.
Fyysisestä pelityylistään tutuksi tullut Patrick Maroon pelasi runkosarjassa Connor McDavidin vierellä ja teki samalla henkilökohtaisen piste-ennätyksensä, 27+15=42 pistettä. (Kuva: Codie McLachlan/Getty Images)
San Josella ei muutamien kärkipelaajien takana vastaavaa tulitukea ole tarjolla, etenkään kun Logan Couturen ja Thorntonin pelaaminen vielä sarjan alussa on hyvinkin epävarmaa loukkaantumisten vuoksi.
Edmontonilla on loistavat mahdollisuudet edetä tästä otteluparista jatkoon. Kaikki kunnia San Joselle, joka on ollut huippujoukkue jo pitkään, mutta aika on tehnyt tehtävänsä. Jotkut vetoavat kokemukseen, mutta tosiasia on, että Sharks on jo ikääntynyt. Vaikea runkosarjan loppu vei myös energiaa tarpeettoman paljon.
Oilers on nuori joukkue, jossa riittää taitoa ja fyysisyyttä oivallisessa suhteessa. Kokemattomuus saattaa tietysti osoittautua kompastuskiveksi, mutta mikään ei tällä hetkellä viittaa sellaiseen. Nuoresta iästä huolimatta erittäin kypsästi joukkuettaan läpi kauden kipparoinut McDavid on ehtinyt jo näyttämään niin Oilers-nutussa kuin Kanadan vaahteralehtipaidassakin, ettei päätä palele kovissakaan paikoissa.
Artikkelikuva: Getty Images
SeuraaNHL:n pudotuspelit alusta loppuun Viasatin kanavilla sekä Viaplay-palvelussa!