Voit seurata NHL:ää kattavasti Viaplay -palvelun kauttaSiitä on jo neljä vuosikymmentä aikaa, kun New York Rangers viimeksi rakensi joukkueensa pääasiassa omien kasvattiensa avulla. Draftin kautta 70-luvulla hankitut kovat runkomiehet, kuten Steve Vickers, Dave Maloney, Dave Farrish, Mike McEven, Ron Duguay, Mario Marois ja Don Murdoch pelasivat yhdessä pitkään, muodostaen vahvan perustan joukkueelle, joka ylsi keväällä 1979 aina Stanley Cup-finaaleihin asti.
Nyt eletään vuotta 2018 ja Rangers yrittää samaa kaavaa uudemman kerran. Newyorkilaiset olivat aktiivisia juhannuksen varaustilaisuudessa. Seura varasi kaikkiaan kymmenen lupaavaa pelaajaa, tarkoituksenaan kasvattaa nuorista talenteista vahva runko tuleviksi vuosiksi. Rangers-seurajohdossa ymmärrettiin muutoksen välttämättömyys jo hyvissä ajoin viime kaudella. Presidentti Glen Sather ja General Manager Jeff Gorton lähettivät viime helmikuussa – pudotuspelitoiveiden hiivuttua – kannattajille avoimen kirjeen, jossa luvattiin radikaaleja toimia Manhattanin ylpeyden vakauttamiseksi.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että seurajohdossa ei enää mennä sieltä missä aita on matalin. Oikopolkuja ei olla etsimässä. Viime kaudella Rangersin kausi päättyi häpeällisesti jo runkosarjaan. Summerin soitua viimeisen kerran kauden päätöspelin jälkeen, päättyi myös usean veteraanipelaajan aika sinipaitojen riveissä.
Uusi valmentaja raikkautta tuomaan
Paikalliskilpailija New York Islanders värväsi tuoreen Stanley Cup-mestarivalmentaja Barry Trotzin uudeksi käskijäkseen. Oli jo pidemmän aikaa laajasti tiedossa, että Trotz olisi suunnittelemassa mahdollisesti maisemanvaihtoa kesällä. Senpä vuoksi myös uutta valmentajaa metsästänyt Rangers olisi kenties voinut odottaa Trotzin vapautumista ja taistella hänen palveluksistaan.
Niin, ehkä vielä muutama vuosi sitten – kuten esimerkiksi 2013, jolloin Alan Vigneault palkattiin John Tortorellan tilalle – tämä olisikin ollut se todennäköisin skenaario tapahtuvaksi.
Sen sijaan Gorton esikuntineen halusi valita jo hyvissä ajoin uuden, tuoreen ja raikkaan vaihtoehdon. Bostonin yliopistosta haaviin tarttui 51-vuotias David Quinn, joka on ehtinyt niittää mainetta nuorten pelaajien kehittäjänä. Ensimmäistä kertaa NHL-seuran pääkäskijänä kauttaan aloittava Quinn on kovan paikan edessä, mutta mies vaikuttaa motivoituneelta ja luottavaiselta.
Amerikkalaisluotsi oli itse mukana rekrytoimassa valmennusryhmäänsä ja Rangers-vaihtopenkin taakse uusina kasvoina saapuvat David Oliver, Greg Brown sekä meritoitunut Lindy Ruff. Oliver ja Brown ovat Quinnille erittäin tuttuja miehiä, mutta hekin täysin untuvikkoja NHL-tasolla. Sen vuoksi Ruffin mukaantulo paikkaa hienosti tätä vajetta. 58-vuotias kanadalaisvalmentaja on äärimmäisen kokenut ja valmentanut maailman kovimmassa kiekkoliigassa jo vuodesta 1993 asti.
51-vuotias David Quinn tekee NHL-päävalmentajadebyyttinsä kovassa paikassa, huomion keskipisteessä Manhattanilla. (Getty Images)
Rangers raivasi tilaa palkkakattoonsa jo viime kauden aikana treidaamalla useita profiilipelaajiaan muualle. Tällaisia olivat muun muassa kapteeni Ryan McDonagh sekä JT Miller, jotka löysivät uuden pelipaikan Tampa Bay Lightningin riveistä. Myös kovapalkkainen maalitykki Rick Nash sai lähteä Boston Bruinsiin. Nyt Rangers voi toimia ja vahvistaa joukkuetta vielä kauden kynnyksellä, mikäli markkinoille ilmaantuu pelimiehiä, joilla hinta-laatusuhde ovat sopusoinnussa.
Tällä hetkellä fokus näyttää olevan toimivan rungon kasaamisessa ringissä olevista pelaajista. Palasia palapelissä riittää eikä täydentämisen suhteen ole kiirettä, sillä vaikka sinipaitojen rosterissa on paljon nuoria pelaajia, löytyy kokoonpanosta silti yhä myös kokemusta. Henrik Lundqvist on yhä lähtökohtaisesti ykköstorjuja Manhattanilla ja hänen lisäkseen toinen Madison Square Gardenin lemmikki Mats Zuccarello jatkaa myös lokakuussa alkavalla kaudella. Nuoria pelaajien perään katsoo juuri vuoden jatkosopimuksen tehnyt kovanyrkki Cody McLeod, jolla on yhteistä historiaa valmentaja Quinnin kanssa jo Colorado Avalanchen vuosilta.
Rangers toimii nyt aivan samalla tavalla kuin 70-luvulla. Tulokaspelaajia kasvatettiin rauhassa muutaman kauden ajan, pudotuspelienkin kustannuksella vuosina 1975-1977. Se poiki lopulta kuitenkin Broadwaylle vahvan ja todella kilpailukykyisen joukkueen vuosiksi eteenpäin.
Nyt 40 vuotta myöhemmin, Gorton kumppaneineen yrittää samaa uudelleen.