Joensuun Mailan kakkospelinjohtaja Petri Pennanen palasi Pohjois-Karjalaan pitkän reissun jälkeen. Nyt hän vastaa pitkälti Joensuun Mailan menestyksestä. Millainen valmentaja tämä uuden koulukunnan koutsi oikein on?
Pohjois-Karjalasta maailmalle
Kiteellä pesäpallo-oppinsa saanut Petri Pennanen on vielä suurelle yleisölle tuntematon valmentaja, mutta tämän kauden Joensuun Mailan Janne Vuorisen johtamassa valmennustiimissä hän on erittäin tärkeä lenkki. Pelaajaurallaan yli 250 ottelua Superpesistä pelannut ja vuonna 2005 Suomen Mestaruuden Kiteellä voittanut Pennanen siirtyi täksi kaudeksi Joensuun kakkospelinjohtajaksi ja valmentajaksi. Pennanen arvostaa pelaajauran aikana saatuja kokemuksia todella paljon.
– Pelaajaurasta päällimmäisenä mieleen on jäänyt kiitollisuus, että sain olla mukana tavoitteellisissa, menestyvissä joukkueissa. Monta toimintaympäristöä tuli nähtyä; Kiteen, Joensuun, Haminan, Puijon ja Kouvolan kautta kulkenut peliura on antanut paljon sellaista, jota ei palkintokaapin laajuudella voi mitata. Henkilökohtaisella tasolla peliuran viimeinen etappi oli Kouvola vuonna 2008, jonka jälkeen Fiatin kone oli ajettu loppuun.
Pennanen ei ole katkera, vaikka pelaajaura loppuikin pääsarjatasolla nuoresta iästä huolimatta. Vaativana ja erittäin ammattitaitoisena valmentajana tunnettu Pennanen ammentaa pelaajauraltaan saatuja oppeja valmennusfilosofiassaan.
– Vaikka pelit loppuivat pääsarjatasolla melko nuorella iällä, koen että sain pelaamisesta sen mitä halusin, ja oli luonnollinen aika siirtyä elämässä seuraaviin haasteisiin. Jyväskylän ammattiopistolla olen opettanut liikuntaa ja terveystietoa vuodesta 2009 lähtien. Pesäpallosta pidin paastoa vuoden, jonka aikana huomasin, että yhä enemmän mielessä alkoi pyöriä ajatuksia valmentamisesta. Oma vahvuus/välillä heikkous on tietynlainen on-off –henkisyys – kun johonkin lähdetään ja sitoudutaan, niin tehdään se sitten kunnolla. Pelaajauralla tämä heijastui määränä, pakonomaisuutena, harvoin peliä palvelevana laatuna ja lopulta useina loukkaantumisina. Mietin että kokemusteni avulla voisin auttaa nuoria urheilijoita ja sillä tiellä tässä ollaan.
Suomensarjasta suoraan Suomen huipulle
Kaksi edellistä kautta Pennanen pyöritti lähes yksin Jyväskylässä Suomensarjaa pelaavan Lohen toimintaa. Pennanen pelasi vielä viime kaudella Lohessa, mutta hoiti joukkueen valmennuksen ja toimi myös suuressa roolissa seuran myynti- ja markkinointitehtävissä. On mielenkiintoista, ettei Jyväskylän Kiri saanut näin kovaa ammattivalmentajaa tiimiinsä, vaan osoitteena oli Vuorisen johtama JoMa. Tässä kaupassa suurin voittaja on JoMa. Suomensarjan ja Superpesiksen välillä on selkeä ero, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy.
– Tietenkin organisaatiot, budjetit yms. ovat eri luokkaa, mutta loppujen lopuksi joukkueurheilussa ydin on kuitenkin sama – ihmisten välinen toiminta. JoMassa toimijoita on enemmän, joka tietysti helpottaa, että ihmiset voivat paremmin keskittyä toimimaan siinä missä ovat vahvimmillaan. Lohessa oma rooli oli moninaisempi, koska muutakaan vaihtoehtoa ei oikein ollut. Mutta kaikkea en Lohessa yksin hoitanut ja sitoutuneen joukkueen takana oli tiivis joukko muitakin ”vähintään puolihulluja” ihmisiä, joiden kanssa omia ajatuksia urheilutoiminnasta oli mielekästä kokeilla käytännössä.
Pennanen löi vielä viime kaudella 30 juoksua Jyväskylän Lohelle. Kuva: Riku Orpana
JoMan peli alkaa löytää uomiaan
Alkukausi Joensuussa oli hankala. Uudelta pelinjohdolta ja pelaajilta otti aikansa tottua uuteen toimintaympäristöön. Kesän lämmetessä on JoMan peli alkanut rullata, tästä osoituksena voitot mm. Vimpelistä ja Sotkamosta. Suuri kiitos tästä kuuluu Vuorisen kokoamalle valmennusryhmälle, johon Pennasen lisäksi kuuluu Mikko Pirhonen ja fysiikkavalmentaja Anssi Liimatta. Haasteet on selätetty ja voitot kärkijoukkueista ovat tuoneet joukkueeseen positiivista energiaa.
– Joukkueen vaihtuvuus (uudet pelaajat, valmennus, joukkueenjohto) oli melko voimakasta ja kevätkaudella tiettyjen rutiinien sisäänajo on ottanut aikansa. Pelin taso meillä heilahtelee edelleen turhan paljon, joskin täytyy sanoa, että sarjakin on tasaisempi kuin pitkään aikaan – yhtään jaksoa ei saa pelkällä osallistumisella. Positiivinen energia ja itseluottamus on otettu mukaan, mutta yksittäisiä runkosarjavoittoja on turha korostaa liikaa.
Jyväskylässä majaa pitävä Pennanen reissasi talven Jyväskylän ja Joensuun väliä. Kesäksi Joensuuhun muuttanut mies ei kokenut talven reissaamista ongelmalliseksi. Roolit Vuorisen valmennustiimissä ovat selkeät.
– Talven reissaamisessa ei ollut ongelmia. Leiriviikonloppuja oli sopivasti ja kun vastapainona ei ollut viikkovalmennusta, niin arkihan suorastaan tuntui… normaalilta! Pirhosen vastuulla oli talvikauden lajiharjoittelu sekä kesällä katsomotarkkailu. Janne on sitten ”konttorin pomo”, joka luonnollisesti sanoo pelillisten asioiden puolesta sen painavimman sanan. Kesäajan vastaan lajivalmennuksesta ja yhteistyössä fysiikkavalmentaja Anssi Liimatan kanssa fyysisen harjoittelun rytmittämisestä. Lisäksi tietysti valmennustiimin kesken valmistellaan ennakot tulevista vastustajista.
”Peni on loistava ihmisjohtaja”
Joukkueen pelaajat ovat ottaneet uuden valmentajansa vastaan avosylein. Joukkueeseen täksi kaudeksi Kankaanpäästä värvätty himoharjoittelija Jonne Kemppainen suitsuttaa Pennasen ammattitaitoa.
– Peni on loistava ihmisjohtaja, uuden ajan valmentaja. Pelaajasta välittäminen ja yksilöllinen valmennus ovat hänen vahvuuksiaan. Peni osaa lähestyä peliä monesta eri näkökulmasta. Hän tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa iso nimi valmennuspiireissä.
Uutta valmentajakoulukuntaa edustavan Pennasen oma valmennusfilosofia perustuu paljolti nykyaikaiseen kokonaisvaltaiseen valmentamiseen. Jokainen valmennuksen osa-alue, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli tulee olla läsnä jokaisessa harjoitustapahtumassa. Pennanen on saanut loistavaa taustatukea ideoilleen Jyväskylän ammattiopistossa kollegaltaan Jyri Korsmanilta, joka on tällä hetkellä salibandyn kovin uusi nimi valmennuspuolella. Korsman joukkoineen johdatti Happeen salibandyn Suomen mestaruuden uuden koulukunnan valmennusfilosofialla. Uusia hienoja kikkoja Peniltä on jo tällä kaudella nähty kaarella, kun Jyväskylän ammattikoulunopiskelijat värkkäsivät miehelle hienon ”mailan” mailamiehen tehtäviin. Miksi kaikki pitäisi tehdä aina niin kuin on tehty ennenkin?
– Valmennuksen tehtävä on auttaa pelaajaa / urheilijaa suoriutumaan omiin resursseihin nähden mahdollisimman lähellä parastaan. Fyysisesti tämä tarkoittaa mahdollisimman yksilöllistä harjoittelua ja psyykkisesti pelkojen minimoimista (=itseluottamuksen tukeminen). Joukkueurheilussa iso rooli on myös sosiaalisella puolella – heittäytyminen vaatii luottamuksellisen ilmapiirin. Uskon että valmentamiseen on niin monta tapaa kuin on tekijääkin, samaan tulokseen voi päästä tuhansia eri reittejä. ”Uudesta koulukunnasta” kannattaa mukaan ottaa omaan valmennukseen sopivat asiat, ja tietysti pysyä mukana myös tutkitun tiedon päivityksissä. Mutta, ennen kaikkea uskon kovaan tehotreeniin, joka on rytmitetty oikein ja tuettu hyvällä huoltavalla treenillä. Hiki hitsaa!
Viisaita sanoja ja tulosta tällä filosofialla tulee varmasti. Jos ei heti tänä vuonna, niin varmasti lähivuosina, missä Pennanen ikinä valmentaakaan. Pesäpallon talviharjoittelukausi on todella pitkä ja liian kova tehoharjoittelu talvella voi lisätä huomattavasti loukkaantumisriskiä. Pennasella on selvät sävelet talviharjoittelun rytmittämiseen.
– Talviharjoittelu on samalla iso mahdollisuus kehittymisen näkökulmasta ja iso riski itsensä rikkomisen näkökulmasta. Keskeistä on miettiä mitä kukakin tarvitsee. Tarvitseeko 32-vuotiaan heittää 3000 heittoa talvikaudella? Tai tehdä joka viikko 4 tehotreeniä? Paras urheilija on terve urheilija. Vanhoissa kaavoissa on paljon hyvää, mutta jo motivaation kannalta välillä kannattaa tehdä asiat eri tavalla – ja levätäkin kun siihen on mahdollisuus.
Joensuuhun saatava oma junioriputki
Hyvää työtä Joensussa tehneen Pennasen haluttaisiin jatkavan kaupungissa ja hän on saanut hyvän työtarjouksen JoMan junioriorganisaatiosta. Työtehtäviin kuuluisi pesäpalloakatemia kehittäminen, sekä JoMan oman juniorityön kehittäminen. Jyväskylän ammattikoulussa liikunnan ja terveystiedon opettajana toimiva Pennanen miettii tosissaan työtarjousta, mutta ei ymmärrettävästi kommentoinut vielä keskeneräisiä neuvotteluja. JoMan kannalta Pennasen palkkaaminen junioripuolelle olisi lottovoitto. Joensuussa on viimein tajuttu oman juniorituotannon kehittäminen ja seurassa ollaan panostamassa iso kasa rahaa juniorityöhön. Myös Pennanen ymmärtää oman seuran juniorityön merkityksen.
– Jos ajatellaan pesistoimintaa hieman laajemmalta kantilta, niin onhan se selvää, että oman juniorituotannon merkitys tulee lähivuosina entisestään korostumaan. Varmasti myös Joensuussa on samoin. Junioriputken virittäminen ”liukuhihnakuntoon” (esim superpesispelaajia 0-2/ikäluokka) vie varmasti muutamia vuosia, mutta kyllä Joensuusta tälläkin hetkellä löytyy potentiaalisia nuoria pelaajia.
Peni Pennanen näkee itsensä viiden vuoden päästä omien lastensa valmentajana sekä mukana pesäpallotoiminnassa.
– Toivottavasti oman talon takapihalla kahden alta viisivuotiaan koutsina. Valmentaminen/pelinjohtaminen on projektiluonteista, ja varmasti niin pitkään olen mukana, kun energiaa ja intoa riittää antaa kaikkensa. Vähemmän on urheilijan väheksymistä.
Jos homma jatkuu samaan malliin, tulee Pennanen lyömään itsensä läpi pesäpallon valmentajapiireissä nopeasti. Ainoa uhkakuva on pesäpalloon pesiytynyt kateus, politikointi ja kyräily. Jos kaikkensa antava valmentaja jaksaa tässä myllyssä, on hänestä ainesta pesäpallon johtavaksi yhdessä Sotkamon poikien kanssa.
Twitter:
@PeniPennanen
Kuvat:
Riku Orpana & Elmeri Pajari / Lohi-Pesis