KOHTI MANCHESTERIA – Voita matka Old Traffordille Manchester Unitedin ja Arsenalin väliseen otteluun
Salibandyn sarjapyramidin toiseksi korkeimmalla tasolla nähtiin käsittämätön farssi, kun kahden joukkueen päävalmentajat sopivat ottelun lopussa, ettei kumpikaan yritä enää maalintekoa ja kumpikin saa sitä kautta jatkoajalta mukaan tarttuvan pisteen. Tapauksesta tuli tuomiot, mutta nyt niitä muutettiin sääntöjä venyttäen.
Kerrataan ensiksi tapahtumat.
Jyväskyläläinen O2 ja sipoolainen ÅIF kohtasivat ensin mainitun kotikentällä helmikuun 18. päivä. Varsinaisen peliajan lähestyessä loppua ÅIF:n päävalmentaja Sebastian Freudenthalin kerrotaan viestineen kotijoukkueen Ilkka Peltoselle ”Kelpaako piste?”. Tämän jälkeen kumpikaan joukkue ei yrittänyt maalintekoa, odotteli varsinaisen peliajan loppuvan ja ottelu päättyi lopulta vieraiden voittoon rangaistuslaukauksilla.
Salibandyliitto reagoi nopeasti ja ilmaisi samana iltana aikovansa tutkia tapahtumat ja asetti kolme henkilöä käsittäneen työryhmän ratkaisemaan asiaa. Päätös saatiin kymmenen päivää tapahtumien jälkeen 28.2.2018. Siinä Kilpailu- ja kurinpitoryhmä asetti valmentajat vuoden kilpailukieltoon ja vähensi kummaltakin joukkueelta pisteen.
Työryhmä katsoi sääntöpykälään 12§ nojaten, että joukkueet olivat saavuttaneet ottelutuloksen sopimalla edun, jonka myötä sopupelin tunnusmerkit täyttyivät. Vastaavasti vuoden toimitsijakielto oli liiton säännöissä määritelty minirangaistus.
O2 julkaisi samana päivänä tiedotteen, jossa tuomiota pidettiin kohtuuttomana ja että siitä tullaan valittamaan. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä seuralta vähennetty piste tarkoitti kauden jatkumista playout-karsinnoissa. Ilman pistevähennystä, joukkue olisi sijoittunut sijalle 11. ja säilynyt suoraan.
Valituslautakunnan päätös saatiin maanantai-iltana (19.3.2018) ja se julkistettiin tänään tiistaina. Valituslautakunta palautti sarjapisteet ja lyhensi valmentajien toimitsijakieltoja tuntuvasti. Freudenthal on sivussa marraskuun loppuun saakka, Peltonen syyskuun loppuun.
Hämmentävää Valituslautakunnan päätöksessä oli, että toimitsijakiellot jäivät lyhennettyinä voimaan, sillä minirangaistuksen sijaan valmentajiin sovellettiin tapauskohtaisia rangaistuksia.
Eri mittaisia pelikieltoja perusteltiin ensin mainitun aloitteellisuudella, kun taas Peltosen kohdalla lieventäväksi seikaksi katsottiin poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, joka on ollut omiaan heikentämään hänen kykyään noudattaa sääntöjä. Säännöissä ei kuitenkaan ole kohtaa, jossa mainittaisiin lieventävistä tai raskauttavista seikoista.
Salibandyssä aivan kuten muussakin urheilussa tehdään tukku nopeita ja osin spontaaneja päätöksiä, joten miksi tämä ei koske valmentajia? Käytännössä Peltonen missaa korkeintaan muutaman ottelun, sillä sarja alkaa yleensä syyskuun puolivälissä.
O2:n julkaisemassa tiedotteessa Peltonen ei kuitenkaan ollut tyytyväinen tuomioon, mutta kertoi, ettei aio valittaa tuomiosta enää eteenpäin.
– Omat fiilikseni ovat hyvin kaksijakoiset. On hyvä, että joukkue sai sille kuuluvan pisteen. Mutta edelleen koen, että todella heppoisilla näytöillä minut tuomittiin syylliseksi, vaikka itse syytös lievenikin epäurheilijamaiseksi käytökseksi, Peltonen toteaa seuran tiedotteessa.
Ennen päätöstä liikkui huhuja O2:n uhanneen Salibandyliittoa oikeustoimilla, mikäli tuomio ei olisi muuttunut. Sähköpostitse tavoitettu seuran hallituksen puheenjohtaja Kari Jauhiainen kommentoi seuraavasti:
– Huhuista en osaa sanoa ja niitä on vaikea kommentoida. Olemme julkaisseet oman tiedotteen nettisivuillamme. Ainoa asia mitä olimme miettineet, jos päätöstä ei olisi muutettu, niin valitusta Urheilun oikeusturvalautakuntaan, Jauhiainen vastasi.
Valituslautakunnan päätös lähettää vaarallisen viestin
Päätös on lajin kannalta murheellinen, sillä se päästää urheilun periaatteita vastaan rikkoneet valmentajat ja joukkueet kuin koiran veräjästä. Valitusmahdollisuus on olennainen osa oikeusturvaa ja siihen täytyy taata mahdollisuus.
ÅIF:lle pisteen palauttaminen oli yhdentekevää, mutta O2 nousi EräViikingit Akatemian ohi suoran säilyjän paikalle, jättäen helsinkiläiset karsintoihin. Valituslautakunnan päätöksessä kerrotaan EV Akatemian saaneen varoituksen 8.3.2018, jonka mukaan tuomio olisi mahdollisesti muuttumassa.
Näin ollen prosessi ajoittui osapuolten kannalta ikävästi, sillä viimeksi 3.3.2018 pelannut EV Akatemia on joutunut odottelemaan päätöstä kauden mahdollisesta jatkumisesta parin viikon ajan. Valitusaika päättyi kuitenkin vasta 7.3.2018, joten prosessin nopeudessa ei sinänsä ole valittamista, varsinkin, kun kyseessä on näin raskauttava syytös.
Onneksi EV Akatemia on junioripainotteinen joukkue. EräViikinkien A-juniorit ovat pelanneet pudotuspelejä, mikä tarkoittaa, etteivät mailat ole lentäneet nurkkaan, vaan Tikkurilan Tiikerit tulevat saamaan vastaan ainakin jossain määrin valmiin joukkueen. Joka tapauksessa EräViikinkien divarijoukkue joutuu erittäin epäkiitolliseen asemaan.
O2:n ja ÅIF:n välinen ottelu olisi voinut päättyä tasan ilman ottelun lopputuloksen sopimista, mutta tässä kohtaa tärkeämpää ovat liiton säännöt ja urheilun keskeiset periaatteet. Valmentajien yhteinen päätös olla pyrkimättä maalintekoon sotii kaikkia urheilun periaatteita vastaan, eikä yhden pisteen menetys pitäisi olla siinä suhteessa kohtuuton päätös. Myös säännöissä ottelutuloksen sopiminen tuomitaan yksiselitteisesti.
Valituslautakunta kuitenkin katsoi, etteivät sopupelin tunnusmerkit täyttyneet, koska säännöissä mainittua ottelun lopputuloksen sopimista ei voida tässä tapauksessa katsoa koskemaan varsinaisen peliajan tulosta. Toisin sanoen valmentajat eivät sopineet ottelun lopputuloksesta, vaan varsinaisen peliajan lopputuloksesta, mikä ei näin ollen olisi sopupeliä. Että sillä lailla.
Sopupeli terminä on tässä suhteessa hieman kyseenalainen, sillä yleensä sitä on tavattu nähdä ottelutuloksen manipuloinnissa taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Tässä tapauksessa siitä ei tietenkään ollut kyse, mutta kun puhutaan ottelun kulun sopimisesta, on sopupeli-termi validi. Yleisellä tasolla voidaan todeta, joukkueiden aiheuttaneen lajin imagolle suurta vahinkoa. Ja puhun joukkueista, koska valmentajat ovat olennainen osa niitä.
On myös hyvin erikoista, että pahimmat rikkeentekijät, eli valmentajat saivat eri mittaiset ja tapauskohtaiset rangaistukset, jotka eivät perustuneet säännöissä määriteltyihin pykäliin. Ottelutuloksen sopimisen sijaan valmentajat saivat tuomiot epäurheilijamaisesta käytöksestä.
Valmentajien ja joukkueiden ohella myös liitto saa katsoa peiliin, sillä koko jupakan mahdollisti täksi kaudeksi voimaan tullut ja pahasti epäonnistunut pistelasku-uudistus.
Aiemmin jatkoajan häviäjä ei saanut pisteitä, kun taas tasatilanteessa pisteet jaettiin. Tällä kaudella jatkoajan häviäjä on saanut automaattisesti yhden pisteen, kun taas varsinaisella peliajalla täplät ovat menneet vanhaan malliin: voittajalle kaksi, häviäjälle nolla. Toisin sanoen peleissä on jaossa eri määrä pisteitä. Uudistuksen surullisuutta on lisännyt maalivahdin kanssa kikkailut, sillä neljä vastaan neljä tilanne tarjoaa maalivahdin poisottavalle pallolliselle joukkueelle ylivoiman.
Nuori laji oppii yrityksen ja erehdyksen kautta. Onneksi länsinaapurissa on toimiva ja tämän kaltaiset epäkohdat suurelta osin kitkevä malli, joka voitaisiin ottaa Suomessa käyttöön sellaisenaan. Varsinaisen peliajan voittajalle kolme pistettä, jatkoajalla pisteet 2–1 ja jos voittomaali syntyy jatkoajalla tyhjään maaliin, menettää hävinnyt joukkue pisteen.
Kaiken kaikkiaan Valituslautakunnan päätös lähettää vaarallisen viestin. Sääntöjä voidaan venyttää ja ottelutuloksen sopimisesta voi selvitä kuivin jaloin. Käsittämätöntä puuhastelua.
Kansikuva: Matti Raivio / All Over Press