Monet meistä suomalaisista muistanevat Kiinan presidentti Xi Jinpingin viime huhtikuisen visiitin Suomessa. Näyttävä keväinen valtiovierailu huipentui tuolloin Kiinan Suomelle lupaamiin pandakarhuihin, jotka Ähtärin eläinpuisto saisi vetonaulakseen, symboliksi kahden valtion ystävyydestä.
Viime viikolla pandat olivat esillä myös Saksanmaalla, kun Berliinin eläintarha sai kaksi uutta asukasta Kiinasta. Pandakarhujen ohella salamavalojen välkkeessä paistattelivat Saksan liittokansleri Angela Merkel ja samainen presidentti Xi, jotka löivät kättä Saksan ja Kiinan lämpimien diplomaattisuhteiden kunniaksi.
Samaan aikaan toisaalla, Kölnissä Bundesliigan tehohyökkääjä Anthony Modeste oli neuvottelemassa uudesta mahdollisesta sopimuksestaan Kiinan Superliigaan. Kölnin joukkue piti omaa harjoitusleiriään Itävallassa sillä aikaa ilman ranskalaishyökkääjänsä panosta. Nappikauden pelannut Modeste paukutti yhteensä 25 Bundesliiga-maalia, joiden avulla Köln ylitti kaikki ennakko-odotukset, saavuttaen kauden päätteeksi paikan eurokentille ensimmäistä kertaa 25 vuoteen.
Kölnin näkökulmasta katsottuna menestyksellä on silti varjopuolensa, sillä huippukauden pelannut hyökkääjä on herättänyt kiinnostusta nyt myös Euroopan rajojen ulkopuolella. Jo viikkojen ajan ranskalaisen on huhuttu siirtyvän kiinalaiseen Tianjian Quanjianiin. 29-vuotiaan Modesten siirtosumman on uumoiltu pyörivän noin 35 miljoonan euron tietämillä. Quanjiania valmentaa tällä hetkellä entinen Italian suurpelaaja Fabio Cannavaro.
Jos Modeste päättää vaihtaa maisemaa, hän ei suinkaan olisi ensimmäinen Kaukoitään suunnannut Bundesliigan pelaaja. Anthony Ujah siirtyi Werder Bremenistä Liaoning FC:hen viime kesänä 11,5 miljoonalla eurolla ja keskikenttämies Sejad Salihovic vaihtoi Hoffenheimin Guizhou Renheen vuotta aiemmin. Viime kauden maalikuningas Pierre-Emerick Aubameyang on myös kiinalaisseurojen kiinnostuksen kohteena.
Kiinnostuneita kiinalaissijoittajia
Kiinan kiinnostus saksalaista jalkapalloa kohtaan ei rajoitu vain pelaajien naaraamiseen Bundesliigasta. Maaliskuussa saksalainen bisneksestä ja kaupankäynnistä kirjoittava Capital-aikakauslehti uutisoi, että kiinalainen sijoittajaryhmä olisi vuodesta 2015 lähtien ollut kiinnostunut ostamaan osakkeita ainakin kuudesta Bundesliiga-seurasta. Lehti kertoi sijoittajaryhmän mielenkiinnon kohteena olevan ainakin Werder Bremen, Borussia Dortmund, Hertha Berlin, VfL Wolfsburg, Hamburger SV sekä Borussia Mönchengladbach. Perinteikkäitä seuroja kaikki tyynni – tai no, Wolfsburgia lukuunottamatta.
Saksalaisessa jalkapallossa pätee edelleen kuuluisa 50+1 laki, joka estää ketään yksittäistä tahoa hankkimasta osake-enemmistöä jalkapalloseurasta. Tämän johdosta lähentelyt ovat tähän asti loppuneet jo heti kättelyssä, mutta nyt myös osa saksalaisseuroista on osoittanut yhteistyöhaluja Kiinan suuntaan. Onhan Red Bull-vetoinen RB Leipzig jo näyttänyt omalla häikäilemättömällä esimerkillään, että tiukkaa säännöstä on mahdollista kiertää.
Dortmund on operoinut omaa Kaukoitään suunnattua markkinointiaan vuonna 2014 Singaporeen avatusta toimistostaan käsin. Bayern München puolestaan avasi oman haarakonttorinsa Shanghaihin viime vuoden syyskuussa. Kummatkin näistä seuroista on yhä enenevissä määrin suunnannut sarjakausien välillä markkinointikiertueille tapaamaan paikallisia faneja ja sponsoreita. Wolfsburg on tehnyt itseään tunnetuksi Kaukoidässä pääosin emoyhtiönsä Volkswagenin kautta.
Saksa voitti kesäkuun lopulla alle 21-vuotaiden Euroopan mestaruuden Puolassa. Kuvassa Saksan Jeremy Toljan ja Italian Antonio Barreca taistelevat pallosta. (Kuva: Stephen Pond/Getty Images)
Kiinalaisseura tyrkyllä Saksan sarjoihin
Bundesliigan ja Kiinan välinen suhde syveni entisestään viime kuussa, kun Saksassa julkistettiin suunnitelmat ottaa Kiinan alle 20-vuotiaista pelaajista koostuva joukkue mukaan Regionalligaan, Saksan neljänneksi korkeimmalle sarjaportaalle. Uutinen sai odotetusti tyrmäävän reaktion niin faneilta kuin muilta seuroilta.
Kuvion taustalla on jalkapalloakin suuremmat syyt. Tarkoituksena on tuoda Saksan ja Kiinan diplomaattisia suhteita entistä lähemmäksi toisiaan. Jalkapallosta innostunut kiinalaispresidentti Xi on päättänyt tehdä maailman väkirikkaimmasta maasta jalkapallon uuden supermahdin. Näitä tarkoitusperiä varten Saksa nähdään kiinalaisten silmissä täydellisenä kumppanina ja hallitsevalta maailmanmestarilta uskotaan saavan tärkeätä vetoapua. Saksalainen toimintakulttuuri jalkapallon ympärillä koetaan Kiinassa parhaimmaksi tavaksi kehittää maan jalkapalloa. Saksassa kun seuratyö pohjautuu ennenkaikkea yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Jokainen tuo pöytään osansa ja kaikkia autetaan.
Jos suunnitelmat Kiinan U20-maajoukkueen osallistumisesta Regionalliigaan todella toteutuvat, tietäisi se kiinalaisjoukkueelle kovia pelejä säännöllisesti sekä aiempaa laadukkaampaa harjoittelua. Kyseessä olisi melko kummallinen kädenojennus oman kansallisen sarjan uskottavuuden kustannuksella Saksalta. Ja kolikollahan on kääntöpuolensa. Luvassa olisi takuuvarmasti kovia protesteja ja mielenilmaisuja kannattajien puolelta.
Mitä Saksa tästä sitten hyötyisi? Selvää lienee, että hyödyt ovat puhtaasti poliittiset. Jalkapalloyhteistyö avaisi Saksalle entistä parempia neuvotteluyhteyksiä ja etuja jatkossa Kiinan kanssa. Maiden väliset kauppasuhteet vahvistuisivat entisestään, toisin kuin esimerkiksi Iso-Britannian ja Kiinan välillä. Kaukoidän suuntaan flirttailleet britit on koettu motiiveiltaan germaaneja arveluttavimmiksi. Englannissa asioihin suhtaudutaan lyhytkatseisemmin ja puhtaasti vain rahanteko tarkoituksessa.
Saksalaisten kanssa yhteistyön on tarkoitus olla pidempiaikaisempaa ja enemmän vuorovaikutukseen perustuvaa, jonka perimmäisenä ajatuksena ei ole vain maksimoida tuottoja lyhyellä aikajänteellä.
Kun tulevaisuudessa solmitaan uusia isoja kaupallisia ja teollisia sopimuksia, on selvä että Saksalla tulee olemaan erinomaiset lähtökohdat neuvotteluissa. Yksinkertaistetusti, Merkelin joukoille jalkapallo on vain yksi väline tavoitteiden saavuttamiseksi.
Saksan vertaansa vailla oleva jalkapallo-osaaminen ja kokemus on avainasemassa tukemassa Kiinan pyrkimyksiä nousta yhdeksi maailman suosituimman pelin jättiläisistä. Kun tietää minkälaisia resursseja Kiinalla on käytettävänään, on helppo uskoa tuloksiakin tulevan jollain aikavälillä myös kentän puolella.
Saksalle puolestaan pitkän tähtäimen hyödyt tulevat mitä todennäköisimmin näkymään laajemmin jalkapallon ulkopuolella. Yksittäinen jalkapallokannattaja jää kuitenkin maassa vain sijaiskärsijän osaan.
Artikkelikuva: All Over Press