Faneille.com – Urheilumedian Zlatan.Ensimmäistä syksyään Dortmundissa viettävä hollantilaisvalmentaja Peter Bosz on ehtinyt jo kokea kattavasti niin ylä- kuin alamäkiäkin Ruhrin alueen suurseuran peräsimessä. Vaikka hän ehti tottua paineisiin jo Amsterdamin Ajaxin palveluksessa, on työskentely Saksan toiseksi suurimman jalkapalloseuran käskijänä vielä pykälän verran intensiivisempää. Voittojen jälkeen hehkutusta satelee estottomasti joka puolelta, mutta tappioiden jälkeen myös kritiikkiä tulee armotta, ja välillä jopa perusteetta.
53-vuotiaan Boszin Dortmund aloitti kuluvan Bundesliiga-kauden voittamalla neljästä ensimmäisestä pelistä kolme, maalierolla 9-0. Samaan aikaan etelässä Bayern München tuskaili oman pelinsä kanssa. Puheet mestaruudesta ottivat nopeasti tuulta alleen kannattajien ja asiantuntijoiden keskuudessa.
Mutta vain kuukaudessa kaikki muuttui.
Dortmund kärsi kauden ensimmäisen tappionsa Mestareiden liigassa englantilaista Tottenhamia vastaan ja tuo peli osoitti yllättävästi myös Boszin joukkueen heikkoudet. Sen jälkeen lyhyen ajan sisään Dortmund kärsi tappiot sekä Real Madridille että RB Leipzigille ja joutui tyytymään pistejakoon kyproslaista Apoel Nikosiaa ja Eintracht Frankfurtia vastaan. Aiemmin tällä viikolla Dortmund kaatoi Saksan cupissa piskuisen Magdeburgin, mutta sitä edeltävissä viidessä ottelussa voittoja kertyi vain yksi ainoa.
Tunnelmat Ruhrilla ovatkin keikahtaneet dramaattisesti.
Toivo jatkopaikasta Mestareiden liigassa on käytännössä jo mennyt ja Jupp Heynckesin palkkaamisen myötä myös FC Bayern on osoittanut heräämisen merkkejä, joten huutelut Bundesliiga-tittelistä ovat myös vaienneet kuin veitsellä leikaten – ainakin toistaiseksi.
Kritiikki Dortmundin heikkoa puolustuspelaamista ja viime otteluissa nähtyä maalipaikkojen tuhlailua kohtaan on ollut perusteltua. Mutta onko viimeisten viikkojen massiivinen negaatiotulva mennyt jo yli?
Katsotaan ensin puhtaasti pelkkiä realiteetteja. Kuinka moni oikeasti uskoi ennen kauden alkua Dortmundin vievän kotimaansa mestaruuden? Sen kaltaisia ennakoita ei kirjoiteltu juuri missään ja tämän hetkinen piikkipaikka yhdeksän pelin jälkeen on edelleenkin lähinnä vain piristävä yllätys – ei juuri muuta. Sen lisäksi että seurassa vaihtui valmennusryhmä, menetti joukkue kesällä myös yhden kiistattomista tähtipelaajistaan, kun Ousmane Dembele lähti Barcelonaan. Uuden nahan luomisen sopii odottaakin vievän aikaa.
Ousmane Dembele vaihtoi Bundesliigan La Ligaan. (Kuva: Gonzalo Arroyo Moreno/Getty Images)
Suurin murheenkryyni löytyy vähemmän yllättäen puolustuspelistä. Ongelmahan ei missään nimessä ole uusi Dortmundissa. Edellisen kerran joukkueella oli lujatekoinen puolustus viisi vuotta sitten, kaudella 2012-2013. Tuolloin Mats Hummels ja Neven Subotic johtivat keltapaitojen puolustuslinjaa jämäkästi, jonka turvin Dortmund ylsi Mestareiden liigan finaaliin saakka. Jo heti seuraavalla kaudella lukuisat loukkaantumiset ajoivat ryhmän raiteiltaan.
Jürgen Klopp lähti, ja tilalle astui Thomas Tuchel. Ongelmat jatkuivat siitä huolimatta edelleen. Tuchel peluutti Sven Benderiä usein topparin roolissa, mutta tämä ratkaisu ei missään vaiheessa kantanut hedelmää. Nyt uusi manageri Bosz on saanut työkalupakkiinsa Ömer Toprakin ja Jeremy Toljanin kaltaisia pelaajia, mutta puolustuspään ongelmat ovat yhä läsnä.
Puolustuksen avainpelaajien loukkaantumiset ovat myös yksi selitys viime aikojen epäonnistumisiin. Puolustuslinja on vaihtunut moneen kertaan kauden aikana, ja sen seurauksena pelaajien välinen yhteistyö on kärsinyt. Vieruskaverin jatkuva vaihtuminen toiseen ei ole toiminut. Eikä ihme. Viime sarjakierroksella Julian Weigl pelasi yllättäen topparin roolissa Dortmundin pelatessa Lukas Hradeckyn Frankfurtin vieraana. Tämän kaltaisten ratkaisujen jälkeen ei voi tulla yllätyksenä, että alakerta on hapuileva.
Toinen asia on Dortmundille ominainen hyökkäävä pelityyli, joka on kuin kaksiteräinen miekka. Tyyli kerää ihailijoita ja peli on tietenkin erittäin viihdyttävää ja yleisöön menevää katsottavaa, mutta korkealla linjalla pelatessa joukkue asettaa itsenä aina todella haavoittuvaiseen asemaan vastahyökkäysiin panostavia seuroja vastaan. Tähän Boszin on löydettävä jokin ratkaisu, vaikka oletettavasti hän ei ole muuttamassa joukkueensa pelityyliä kovinkaan herkästi.
Maalivahti Roman Bürki oli viime kaudella erittäin hyvä, ilman merkittäviä tason laskuja. Tällä kaudella kuitenkin sveitsiläismolari on haparoinut poikkeuksellisen paljon ja saanut sen takia myös osansa kritiikistä.
Dortmundin isoin ja eniten huolta aiheuttava ongelma varhaisella kaudella on ollut pelit muita suurseuroja vastaan. Keltapaidat ovat hävinneet niin Tottenhamille, Real Madridille kuin RB Leipzigillekin. Siis juuri niille seuroille, joiden kanssa Dortmundin tulisi pystyä kamppailemaan samoista sijoista ja titteleistä.
On hälyttävää, että tapa jolla tappiot ovat tulleet, on toistunut jokaisessa näissä kolmessa pelissä. Bosz ei ole pystynyt mukautumaan riittävästi kenttätapahtumiin tilanteissa, joissa ottelusuunnitelmaa olisi pitänyt muuttaa ja olla taktisesti joustavampi paremman lopputuloksen saamiseksi.
Mestaruuksista pelatessa isojen otteluiden voittaminen on elintärkeää. Voitetut pisteet ovat pois pahimmilta kilpailijoilta ja sen lisäksi onnistumiset kovissa paikoissa kasvattavat joukkueen itseluottamusta ja moraalia entisestään. Seuraavat ottelut määrittävät osaltaan Dortmundin kauden kulkua, kun se kohtaa ensin sisäisten ristiriitojen kanssa painivan Hannoverin ja sen jälkeen Bayern Münchenin Der Klassikerissa.
Artikkelikuva: All Over Press