Juventus ja Tottenham tarjoilivat Torinon illassa erittäin viihdyttävän jalkapallonäytelmän, joka päättyi tasan 2–2. Ottelun tärkein anti oli kuitenkin se, että Spurs osoitti viimeistään nyt olevansa vakavasti otettava huippujoukkue myös isoimmalla näyttämöllä.
Ottelun alku oli pohjoislontoolaisten kannalta karmaiseva, kun Juventus paineli alle kymmenessä minuutissa 2–0-johtoon. Hätäisimmät ehtivät jo julistaa otteluparin ratkenneen.
Nopeille johtopäätöksille oli katetta, sillä Juventus tuli otteluun kahdeksan pelin voittoputkessa. Edellisen kerran kovavireiset torinolaiset olivat päästäneet maalin joulukuun lopussa, joka oli Vanhan Rouvan ainoa takaisku viimeiseen kuuteentoista otteluun.
Spurs ei kuitenkaan luovuttanut, vaan otti ottelun kontrolliin ja lähti kärsivällisesti avaamaan isäntien syvällä maannutta puolustusmuotoa. Harry Kanen kavennus keskialueen pallonriiston jälkeen oli ansaittu, samoin Christian Eriksenin viekas vaparimaali, jonka Gianluigi Buffon saa ottaa omaan piikkiinsä.
Vastaiskuja kytänneellä Juvella oli toki paikkansa, mutta loppuvihellyksen soidessa, taululla komeilleet 2–2-lukemat olivat tapahtumiin nähden oikeutet. Vieraat hallitsivat palloa yli 60-prosenttisesti ja ampuivat maalia kohti kuusi kertaa, mikä oli kerran isäntiä enemmän.
Lopputulos ei pelkästään takaa Spursille loistavia asetelmia Wembleyllä pelattavaan toiseen osaan, vaan antaa nuorelle joukkueelle roppakaupalla uskottavuutta.
Valioliigassa Mauricio Pochettinon ryhmää on arvostettu jo viimeiset pari vuotta, mutta viime kauden kyntäminen eurokentillä osoitti, ettei Spurs ollut vielä valmis pärjäämään kotimaan ulkopuolella. Tämän syksyn vakuuttavat voitot Real Madridista ja Dortmundista nostivat nuoren joukkueen osakkeita, mutta jatkopeleihin ryhmä oli suuri mysteeri. Lohkopelit ovat kuitenkin täysin eri maailma.
Juve-ottelu kuitenkin osoitti, että Pochettinon kovassa nosteessa oleva projekti pärjää myös maanosan absoluuttista huippujoukkuetta vastaan, ja vieläpä kaikkein kirkkaimmissa valoissa. Tappioasemassa Spurs otti riskejä, mutta hyvin organisoitu paketti pysyi lestissään, eikä lähtenyt varastamaan rakennusvaiheessa. Tiistain näytöksen jälkeen voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että jokaisen joukkueen kannattaa ottaa Tottenham vakavasti.
Seuran uskottavuuden kannalta tulos oli niin ikään merkittävä. Viime keväänä oireilleen Kyle Walkerin myynti yhdessä Danny Rosen kiukutteluun heittivät kysymysmerkkejä ilmoille. Lisää kysymyksiä saatiin marraskuussa, kun joukkue pelasi heikkoa jaksoa. Helpotusta ei varsinaisesti ole tuonut Realin ja PSG:n kaikkien tiedossa oleva kiinnostus Pochettinoa kohtaan.
Yhdestä ottelusta ei kannata innostua liikaa, mutta ennen Juve-peliä Spurs oli napannut kahden viikon sisään vakuuttavat kotivoitot Manchester Unitedista ja Arsenalista sekä hakenut vieraspisteen aina vaikealta Anfieldilta. Ja jokainen tulos on tullut vahvan esityksen jälkeen.
Torinon ilta myös osoitti, ettei Tottenham ole ”Harry Kane FC”, kuten Pep Guardiola taannoin vitsaili. Seuran oma poika on toki elintärkeä talismaani, mutta joukkueen pelaamisen todellinen moottori löytyy keskikentältä. Mousa Dembélé piti Tykkimiehiä pilkkanaan Pohjois-Lontoon derbyssä ja jatkoi dominointiaan Torinossa.
Liiaksi Tottenhamia ei kuitenkaan kannata lähteä yksilöimään, sillä Spursin loistokkuus perustuu ennen muuta fantastiseen joukkueena pelaamiseen. Aggressiivinen prässi on ollut Pochettinon miehistön tavaramerkki, mutta kuten viime pelit ovat osoittaneet, kykenee ryhmä kontrolloimaan huippupelejä myös pallolla.
Mestarien liigan voitosta haaveilua ei kannata vielä aloittaa ja kivikova Biaconeri voi hyvinkin painella otteluparista jatkoon. Joka tapauksessa Tottenhamista voi puhua eurooppalaisena huippujoukkueena. Taloudellisesti Spurs on vielä kaukana maanosan huipusta, mutta pelillisesti se kuuluu isojen poikien kanssa samalle hiekkalaatikolle.
Kansikuva: Michael Regan/Getty Images