Ennakoidemme seuraava pysäkki löytyy 27 kilometrin päästä Lontoosta. Maailmantähti Sir Eltonin Johnin rakastama Watford aloittaa nyt kolmannen peräkkäisen kautensa pääsarjassa. Tälläkin kertaa muutoksen tuulet puhaltavat ja uuteen kauteen lähdetään jälleen kerran uuden managerin alaisuudessa, kuten joukkueella on surkuhupaisasti ollut tapana jo peräti seitsemän vuoden ajan. Alkavan kauden osalta epäilemme The Hornetsin ottavan osaa putoamistaisteluun ja siksi se löytyy rankingistamme sijalta 17.
Viime kausi
Kausi 2016-17 oli Watfordille hyvin tuulinen ja tuloskunto aaltoili voimakkaasti kauden mittaan. Vielä 15 ensimmäisen pelikierroksen jälkeen joukkue löytyi hienosti sarjan sijalta seitsemän. Muutamien nousujen ja laskujen jälkeen vielä kuusi kierrosta ennen loppua oli valtakunnassa kaikki hyvin, sarjasijoituksen näyttäessä kymmenettä pykälää. Viimeiset kuusi peliä menivätkin sitten alta riman, sillä Herhiläiset hävisivät niistä jokaisen. Tappioputki ajoi Walter Mazzarrin miehistön lopulta viimeisen säilyjän paikalle, mutta eroa putoajiin oli kuitenkin turvalliset kuusi pistettä.
Putoaminen ei siis tosiasiassa ollut missään vaiheessa lähellä, kun kerran synkkään tappioputkeenkin oli kauden lopussa vielä varaa. Toisaalta faneille olisi varmasti kelvannut korkeampikin sarjasijoitus, mutta kyllä Watfordin kokoiselle seuralle sarjapaikan uusiminen on jo aina puolikas voitto.
Viime kauteen joukkue lähti edelliskautta suurempien odotusten kera, sillä sitä aikaisemmalla kaudella se oli sijoittunut hienosti sijalle 13. Tästä suurin kiitos kuului hyökkäyksen härkämäiselle tutkaparille Troy Deeneylle ja Odion Ighalolle. Joukkueen kapteenina toimiva Deeney pyssytti tuolloin 13 liigamaalia ja Ighalo pisti vielä paremmaksi osuttuaan 15 kertaa. Viime kaudella tutkaparin loisto oli tiessään ja yhden maalin tammikuuhun mennessä tehnyt Ighalo kaupattiin Kiinaan. Deeney osui sentään kymmenen kertaa kauden loppuun mennessä.
Tutkaparin tehtyä 17 maalia vähemmän kuin aikaisemmalla kaudella, voisi lopullisen maalimäärän olettaa pienentyvän. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan molemmilla kausilla Watford teki tasan 40 liigamaalia. Viime kaudella ratkaisijoita löytyi laajemmalta rintamalta, eikä maalinteko levännyt niin raskaasti kärkiparin harteilla. Suurimmat ongelmat löytyivätkin toisesta päästä kenttää, sillä joukkue päästi peräti 68 maalia omaan verkkoonsa, kun vastaava luku oli kaudella 2015-16 vain 50. Kenties tästä syystä seurajohto päätyi erottamaan päävalmentaja Mazarrin tehtävästään kauden päätteeksi.
Siirrot
Sisään: Tom Cleverley (Everton, ostettiin omaksi), Will Hughes (Derby), Nathaniel Chalobah (Chelsea), Kiko Femenia (Alaves), Daniel Bachmann (Stoke)
Ulos: Steven Berghuis (Feyenoord), Sven Kums (Anderlecht), Uche Agbo (Standard Liege), Camilo Zuniga (Napoli, lainan päättyminen), M’Baye Niang (AC Milan, lainan päättyminen)
Lähtökohdat
Uutta virtaa joukkueeseen tuo viime kaudella Hullin peräsimessä nähty portugalilaisluotsi Marco Silva. Vaikka Hull putosikin divariin, voi Silvan panosta joukkueessa pitää varsin hyvänä. Hän saapui Tiikereihin mukaan tammikuussa ja toi surkeudessa rypeneeseen seuraan lisää valoa. Realiteetit tulivat kuitenkin vastaan ja Hull putosi lopulta sarjaporrasta alempana.
Silva on varsin mielenkiintoinen nimitys, sillä 40-vuotias lusitaani oli viime keväänä kovassa huudossa. Tuoreella Watford-luotsilla on kokemusta myös voittavan joukkueen valmentamisesta, Silvan juhlittua mestaruutta kreikkalaisjätti Olympiakoksen luotsina keväällä 2015-16. Verrattuna Mazzarriin tai häntä edeltäneeseen Quique Sanchez Floresiin, vaikuttaa Silva huomattavasti lupaavammalta menestyksen tekijältä. Kunhan vain Pozzon omistajaperhe malttaisi antaa lusitaanille työrauhan.
Pelaajiston osalta Watfordin tilanne ei ole paras mahdollinen. Siirtoikkuna on vielä auki pidemmän aikaa ja muutoksia ehtii tehdä, mutta tällä hetkellä joukkueen materiaali jättää toivomisen varaa. Toistaiseksi hankintoja on tehty lähinnä keskikentälle, kun haaviin on tarttunut Chelseasta siirtynyt ankkuri Nathaniel Chalobah, sarjaporrasta alempana dominoinut Will Hughes sekä viime kaudella joukkuetta lainapestillä ja nyt pysyvällä siirrolla vahvistava Tom Cleverley.
Englantilaiset ovat toistaiseksi ainoat rahaa maksaneet siirrot, kun Stokesta maalivahtirotaatioon ilmaiseksi saapui Daniel Bachmann ja Alavesista niin ikää ilman siirtosummaa laitapuolustaja Kiko Femenia. Todellisuus on se, että Valioliigan joukkueet huipulta hännille parantavat joukkueitaan kovalla kädellä. Tässä kehityksessä on pysyttävä mukana tai vaikeudet ovat läsnä. Näillä hankinnoilla on helppo povata ongelmia Watfordille.
Silva peluutti Hullissa joukkuettaan useissa eri formaatioissa, eikä hänen työtapoihinsa kuulu nauliintua kiinni vain yhteen variaatioon. Myös Watfordin peräsimessä tullaan todennäköisesti näkemään erilaisia muodostelmia, jotka elävät pitkälti vastustajan mukaan.
Avainpelaajat
Joukkueen sielu ja ruumiillistuma on kapteeni ja ykköstykki Deeney. Kärkimies elää joukkueen menestyksen mukana ja taistelee aina viimeiseen vihellykseen asti täysillä. Työmoraali on uskomaton ja hyvänä päivänä Deeney kova maaliruisku pääsarjaan.
Erikoistilanteiden rakentelussa kunnostautunut Jose Holebas, on hyvän vasemman jalkansa kanssa tärkeä osa Watfordin koneistoa. Kreikkalainen antaa loistavia palloja boksiin ja osallistuu sen lisäksi laidaltaan pelintekoon, unohtamatta vastuutaan puolustuspelaamisessa. Viime kaudella Holebas kirjautti Valioliigassa tililleen kaksi maalia ja neljä maalisyöttöä, jotka ovat varsin kelvolliset lukemat Watfordissa pelaavalle laitapuolustajalle.
Viime kaudella väläytellyt Etienne Capoue, lienee myös uuden valmentajan suosiossa, vaikka keskikenttää onkin siirtoikkunassa vahvistettu. Ranskalainen yllätti viime kaudella kaikki, kun hänet siirrettiin rikkovasta roolista ylemmäs ja entinen Spurs-peluri iski peräti seitsemän liigamaalia. Aiemmalla Valioliiga-urallaan hän oli osunut vain kerran, vaikka pelejä oli ehtinyt kertyä jo lähemmäs 60 kappaletta. Myös tämän kesän harjoituspeleissä Capoue on ehtinyt jo heiluttaa verkkoa.
Myöskään kokeneen Heurelho Gomesin roolia ei voi väheksyä. Tottenhamissa huumoripelaajan maineeseen ajautunut brassivahti on noussut Vicarage Roadilla takaisin vanhaan loistoonsa ja Spursista tuttu epävarmuus on ollut viime vuosina tipotiessään. 36-vuotias Gomes on alakerran tuki ja turva, jonka lisäksi hän toimii Herhiläisten varakapteenina.
Ennakoitu avauskokoonpano (4–2–3–1)
Uhkakuvat
Viime kauden 68 päästettyä maalia kertovat isoista ongelmista alakerrassa, mutta niihin ei ole toistaiseksi siirtomarkkinoilla reagoitu juuri lainkaan. Järkälemäinen Sebastian Prödl on kelpo toppari, mutta Miguel Britosin tai Younes Kaboulin kaltaisilla pelureilla ei pitäisi olla asiaa avaukseen. Alakertaan olisi hyvä tuoda leveyttä ja samalla myös hieman lisää laatua, jotta lukema kutistuisi täksi kaudeksi.
Myös kovemman luokan laitahyökkääjille olisi huutava pula, sillä niissä joukkue on eittämättä jäljessä suurinta osaa liigan joukkueista. Viime kesän ennätyshankinta Isaac Success ei löytänyt pelipaikkaa Mazzarrin alati vaihtuvista ryhmityksistä. Roberto Pereyra osoitti pärjäävänsä Juventuksessa, mutta argentiinalaisen pelikunto on arvoitus pitkän polvivamman jäljiltä.
Ota seurantaan
Will Hughes. Tuore keskikentän hankinta Hughes on mielenkiintoinen nimi. Englantilainen on ehtinyt nuoresta 22 vuoden iästään huolimatta pelata jo 172 peliä sarjaporrasta alempana ja häntä ollaan odoteltu Valioliigakentille jo useamman vuoden ajan. Kun Derbyn nousu jäi jälleen haaveeksi, nosti Hughes vihdoin kytkintä. Harppaus Mestaruussarjasta Valioliigan on aina iso, mutta Hughesin kokemuksella ja valtavalla potentiaalilla voi Watfordilla olla käsissään loistava pelaaja ja keskikentän pallollinen johtohahmo, jolla on eväitä aina Kolmen leijonan paitaa asti.
Arvio
Herhiläiset ovat aiempina kesinä myllänneet lähes koko avauskokoonpanon uuteen uskoon, mutta tulevaan kauteen Vicarage Roadilla lähdetään huomattavasti aiempaa maltillisemmin. Pelipaikkakohtaisia puutteita keltapaitojen miehistössä kuitenkin riittää. Mikäli seurajohto ei loppukesästä avaa kukkaronnyörejään ja tee paria kovan luokan hankintaa, on Watfordia helppo povata mukaan putoamistaisteluun. Pienet erot lopulta ratkaisevat ja uskomme Watfordin löytyvän kauden päätteeksi läheltä putoamisviivaa, joko sen alta tai päältä.
Faneille.comin Valioliiga-ranking 2017-18
- 17. Watford
- 18. Burnley
- 19. Huddersfield
- 20. Brighton
Kansikuva: Richard Heathcote/Getty Images