Valioliigassa ollaan nyt virallisesti siirrytty kevätkauden puolelle. Se tarkoittaa sitä, että askelmerkit, niin mestaruus-, europaikka- kuin putoamistaistonkin osalta on nyt asetettu. Faneille.comin toimittajat Roope Liimatainen, Eemeli Kosonen, Jaakko Tiira ja viimeistä kertaa Janne ”Johtava” Kainulainen kokoontuivat puimaan raadin muodossa muun muassa Manchesterin joukkueiden tilanteita ja siirtoikkunan antia.
Manchester United on äitynyt kuuden pelin voittoputkeen. Vieläkö ManU nousee taistelemaan mestaruudesta?
JK: En kyllä välttämättä nostaisi vielä ManU:a mestaruustaistoon, mutta alkukankeuksien jälkeen Manchesterin punaisten peli alkaa loksahtelemaan kohdilleen. Vahvimmaksi topparipariksi on noussut yllättäen Jones-Rojo kaksikko, joka on ollut todella vahva, vaikka tähän oli vaikea uskoa. Keskikentän pohjalla Michael Carrick dominoi ja antaa Paul Pogballe mahdollisuuden pelata vapaammin ylempänä. Alkukaudesta juuri keskikentän balanssi ajoi ManU:n syöksykierteeseen. Lisäksi vanha herra Zlatan viimeistelee tällä hetkellä armottomasti. Myös tuomarit ovat nykyään taas ManUn puolella, joten hyvältä näyttää punaisten paholaisten tilanne tällä hetkellä. Silti on huvittavaa, että joukkue on voittanut kuusi peliä putkeen, muttei ole noussut sarjataulukossa sijaakaan. Tämä kertoo siitä, kuinka kovassa lennossa top 6 -joukkueet tällä hetkellä ovat.
EK: Eroa on Chelsean hyväksi jo kymmenen pistettä ja välissä neljä joukkuetta, joten mestaruudesta taisteleminen on ison vuoren takana. Kuten viime aikaiset otteet osottavat, edes kuusi peräkkäistä voittoa ei takaa vielä mitään. Manchesterissa tarvitaankin apuja muilta joukkuelta, jotta United pääsisi kipuamaan taulukossa ylöspäin. Manchesterin punaisella puolella tuskin unelmoidaan mestaruudesta enää kovinkaan realistisesti, vaan tavoitteena on enemmänkin Mestarien liiga -paikan saavuttaminen.
RL: Mestaruus on melko kaukainen ajatus ja vaatisi kyllä satumaisen kevätkierroksen. Ei kymmenen pisteen ero kärkeen mahdottomuus olisi, mutta väliin mahtuu useampi joukkue ja kaikki näyttävät keräävän pisteitä melko kovaan tahtiin. Sen sijaan kärkinelikkoon United on tällä hetkellä vahvasti ehdolla ja hyvien otteittensa vuoksi jo aivan iskuetäisyydellä. Jose Mourinho on vaikeuksien keskeltä löytänyt äärimmäisen kovan tuloskunnon ja joukkue porskuttaakin kuntopuntarin kärkisijalla. Kainun mainitsema tuomareiden vetoapu juontanee juurensa viime kierroksen Hammers-otteluun, jossa ManU sai kyllä Mike Deanilta melkoisen lahjan. Toisaalta yhtä ottelua aikaisemmin Boroa vastaan tuomaristo tuntui tekevän kaikkensa Unitedin voiton estämiseksi, siinä silti onnistumatta. Zlatanin maalin hylkäämisen ja parin muun hyvin kyseenalaisen tuomion jälkeen joukkue nousi lopussa rinnalle ja ohi. Se oli erittäin vahva näyte keskellä vaikeinta otteluruuhkaa.
JT: ManU:n vire näyttää kulkevan käsi kädessä Zlatanin iskukyvyn kanssa. Mutta myös Kainun mainitsema vetoapu tuomareilta on ollut Unitedille eduksi, vaikka ManU-fanien mielestä joukkue on kärsinyt suurta vääryyttä koko syksyn. Rojon pulkat, Feghoulin joulukortit ja kolme paitsiomaalia vajaan kuukauden sisään ovat mieluisia lahjoja. Old Traffordilla ei kuitenkaan kannata paukutella henkseleitä, sillä viime aikainen otteluohjelma on ollut hyvin suosiollinen vihulaisten osalta. Tuloksellisesti ManU on vahvassa vireessä, mutta pelillisesti näkisin Tottenhamin ja Chelsean olevan vielä eheämpiä kokonaisuuksia. Mestaruusjuna Unitedilta on karannut, mutta sijoitus neljän joukkoon on mahdollinen, riippuen siitä kuinka pahasti Arsenal ja City sakkaavat keväällä.
Chelsean huippuvireelle ei näy loppua. Ottaako länsilontoolaisia enää kukaan kiinni?
RL: Veikkaan ettei ota. Antonio Conte on laittanut The Bluesin takalinjat suorastaan hävyttömän tiiviiksi ja maalinteko Chelsean verkkoon ontuu joukkueelta kuin joukkueelta. Kukapa olisi keksinyt istuttaa Victor Mosesin wingbackin rooliin, vieläpä niin, että mies pelaa siellä ottelusta toiseen erittäin hyvin. Kolmen topparin linja on ollut pelottavan kova. Hyökkäyspää on niin ikää toiminut loistavasti, eikä vähiten kovaan lentoon yltäneen Diego Costan ansiosta. Puolustus tuskin tulee missään vaiheessa sen pahemmin sakkaamaan, mutta jos jotain uhkakuvia on, liittyvät ne hyökkäyspeliin. Kestääkö Costan vire, pysyykö hän ehjänä ja malttaako mies jatkossakin vältellä tavaramerkiksi tulleita koiruuksiaan, jotka tällä kaudella ovat loistaneet poissaolollaan? Eden Hazard on toinen pelaaja jonka edesottamukset ovat Conte miehistölle äärimmäisen tärkeitä, eikä loukkaantuminen olisi missään nimessä kevyt kolaus. Chelsealla on nyt edessään haastava otteluohjelma ja sen jälkeen olemme taas paljon viisaampia. Sen ensimmäinen etappi Spursia vastaan ei mennyt parhaalla mahdollisella tavalla.
JT: Pelkään myös pahoin, että Chelsean mestaruus on käytännön varma jo kauan ennen päätöskierrosta. Roope nosti ansiokkaasti esiin Costan ja Hazardin, joiden edesottamuksista Sinisten hyökkääminen on pitkälti kiinni. Etenkin Hazard on täysin korvaamaton pelaaja Contelle, sillä belgialaisen kuljetukset rikkovat vastustajan pakkaa, mikä taas avaa tilaa muille. Hazard on saanut myös itseluottamuksensa sille tasolle, että vapaassa roolissa viihtyvää tähteä täytyy puolustaa kahdella miehellä, muuten perävalot näkyvät. Chelsean kohdalla ollaan jo syksyllä nähty minkälaisen edun pelkät kotimaan pelit tarjoavat. Joukkue saa keskittyä koko harjoitusviikon tulevaan Valioliigataistoon, eikä Conten tarvitse muuttaa toimivaa avauskokoonpanoaan. Chelsean etumatka on kovaa luokkaa, mutta Tottenham-tappio osoitti ettei Conten miehistö ole lyömätön.
JK: Tottenham osoitti hyvin keskiviikkoiltana Chelsean heikkoudet. Vasemmalta laidalta tullaan ovista ja ikkunoista, kun Hazardin ei tarvitse osallistua puolustuspelaamiseen. Lisäksi oikean topparin paikalla hääräävä Cesar Azpilicueta ei pärjää pääpalloissa boxissa. Conte teki myös virheen, kun asetteli keskikentän keskustaan Maticin ja Kanten, jotka eivät pysty auttamaan joukkuetta pelinrakentelussa. Todennäköisesti keskikentän moottori Cesc Fabregas avaa useammin keskikentällä. Lisäksi Gary Gahillin hitaus tuottanee vielä lisää harmaita hiuksia sinisten alakerrassa. Pidättäydyn ainakin toistaiseksi ennen kauden alkua tekemässä tylyssä arviossa, että Tottenham juhlii kauden päätteeksi mestaruutta. Toivon tosissani, että olen väärässä #COYG.
EK: Eilisen tappion myötä eroa hopeasijaan on enää viisi pistettä, joten onhan ero kurottavissa helpostikin vielä kiinni. Toki ennen eilistä edellisen kerran syyskuussa hävinnyt ryhmä on se isoin mestarisuosikki tällä hetkellä, mutta kuten eilinen osoitti, on Chelseallakin heikkoutensa. Lontoolaiset ovat kuitenkin olleet konemaisen vakuuttavia läpi syksyn ja on vaikea kuvitella trendin muuttuvan radikaalisti kevään aikana.
Man Cityn tähdillä ei meinaa sipuli kestää. Miten Taivaansinisten tilannetta pitäisi tulkita?
EK: Vaikka Pep Guardiolan aikana Barcelonassa sattui ja tapahtui etenkin El Clasicoissa, on espanjalaisen joukkueissa vallinnut tietynlainen harmonia ja kurinalaisuus. Äärimmilleen viety johtaminen ja taktinen osaaminen ovat hillinneet pelaajia eikä ylilyöntejä juurikaan nähty Barcelonassa tai Münchenissa, joten pelaajien aivopierut Cityssä ovat tulleet pienoisena yllätyksenä. Voi toki olla, että Guardiolan johtamistapa ei ole istunut joukkueeseen parhaalla mahdollisella tavalla, mutta näin isoja johtopäätöksiä ei kannata vetää.
JK: Minulla on tässä juuri luvussa viimeisin Pep Guardiolasta kertova kirja, joka avaa hänen Bayernissa käyttämiään toimintatapoja ynnä muuta. Kirjan perusteella Pep on jumala, eikä tee virheitä. Hän pieksee vastustajat armottomasti taktisen neroutensa ansiosta, eikä tämä johdu kirjan mukaan siitä, että Barcelonassa ja Bayernissä hänellä oli uskomattoman kovat maailmanluokan yksilöt. Tällä hetkellä sanoisin, että bullshit. Cityssä katalaanilla ei ole käytössä sellaisia yksilöitä, jotka voisivat toteuttaa hänen metodejaan ja pelitapaansa halutulla tavalla. Kenties vuoden päästä Pep on taas jumala, kun kesällä öljyrahat vaihtavat omistajaa ja Etihadille roudataan joukko maailmantähtiä. Esimerkiksi ikääntyneet laitapuolustajat ovat tällä hetkellä iso ongelma taivaansinisten pelissä, koska heidän taitonsa eivät vaan yksinkertaisesti riitä toteuttamaan Pepin filosifiaa verrattuna esimerkiksi David Alabaan, Dani Alvesiin, Philipp Lahmiin tai Jordi Albaan. Usein Pepin kohdalla puhutaan paljon keskikentän dominanssista, mutta juuri laitapakeilla on todella suuri rooli pallonhallinta peliä suosivan luotsin pelikirjassa ja Cityn laitapakit ovat heikkoja.
Fernandinho katseli jälleen joulukorttia ja täysin ansaitusti. Kuva: Getty
RL: Pelillisesti City ei missään nimessä ole siellä missä sen uskottiin kauden alla olevan. Alku oli loistokas, kuten edelliselläkin kaudella, mutta tuttua kaavaa noudattaen sitä on seurannut heikommat ajat. Tämä on Pepille valmentajana täysin vierasta ja voi olla ettei ainakaan tämän kauden puitteissa mieheltä löydy kykyjä kääntää kurssia. City ei ole ollut sellainen katettu pöytä johon Pep on tottunut istumaan. Seuralegenda Joe Hartin kyykytys ei myöskään tehnyt eetvarttia kuliseissa, saati fanien keskuudessa. Sergio Agüeron ja Fernandinhon pimahtamiset kentällä saattavat hyvinkin kieliä ongelmista savuverhon takana. Kautta on vielä paljon jäljellä ja Pepillä suojatteineen aikaa todistaa kaikki huhupuheet ja ivailut vääriksi, kenties jopa haastaa Chelseaa mestaruudesta. Herkkänokkaisimmat saattavat siltikin haistaa palaneen käryä.
JT: Jotakin Cityssä on vialla. Esimerkiksi Fernandinho ei aiemman kolmen kauden aikana ole saanut kuin yhden joulukortin, senkin kahden varoituksen saattelemana Mestarien liigassa ja nyt tuli kaksi suoraa punaista vajaan kuukauden sisään. Myös Agüero on tunnettu rehtinä pelimiehenä, mutta argentiinalaistähti on ollut jo seitsemän peliä pelikiellossa tälle kaudelle. Jos Cityä pitäisi kuvailla yhdellä adjektiivillä olisi se: levoton. Kuten joulukuussa aiheesta kirjoitin, ei tarunhohtoisella Guardiolalla tunnu olevan hajuakaan miten puolustus pitäisi organisoida, kun City ei voi pallonhallinnalla ehkäistä vastustajan hyökkäyspeliä. Pepin puheet manageriuran auringonlaskusta löivät lisää vettä epämääräisellä kierrolla virtaavaan myllyyn. City on sekaisin!
Syksyllä pedataan asetelmat, mutta keväällä ratkotaan sijoitukset. Keneltä odotat yksilötasolla enemmän?
JT: Parempaan pystyy luonnollisesti moni pelaaja, mutta etenkin Valioliigahistorian kalleimmalta keskuspuolustajalta, kesällä Cityyn siirtyneeltä John Stonesilta on lupa odottaa enemmän. Ajoittain nuori englantilainen loistaa, mutta koomailuja on nähty liian paljon, jotta Barnsley-kasvatista voitaisiin puhua huipputopparina. Toinen pelaaja, jolta vaaditaan parempia otteita keväällä on Mesut Özil. Neljä maaliin johtanutta syöttöä on saksalaismaestrolle vähän ja pelintekijä on hukkunut ajoittain pahasti pelin ulkopuolelle. Huono Özil ei missään nimessä ole ollut, mutta esimerkiksi viime syksyn tasosta uutta sopimusta neuvotteleva tähti on selvästi jäljessä.
RL: Swansea luopui paljosta viime kesän siirtoikkunan aikana ja meno on ollut tällä kaudella surkeaa. Tammikuussa on mahdollisuus parantaa tiettyjä osa-alueita hankinnoilla, mutta koko palettia ei pysty yhden kuukauden aikana uusimaan. Siksi nykyisten pelaajien on nostettava tasoaan, jotta sarjaporras ei kauden päätteeksi vaihdu. Katse kohdistuu etenkin Gylfi Sigurdssoniin ja Fernando Llorenteen. Viime kauden sensaatiolla Leicesterillä riittää niin ikään parannettavaa ja etenkin Jamie Vardy on kaukana siitä lennosta, jolla hän johdatteli Ketut mestareiksi.
JK: Ei Sigurdssonilta ja Llorentelta voi odottaa yhtään sen enempää. Swansean seurajohto on kussut omiin muroihinsa ja siellä eivät yksittäiset ”tähdet” voi oikein tehdä mitään, koska muiden kanssapelaajien taso on surkea ja valmentaja vaihtuu koko ajan. Keneltä siinä sitten odotetaan enempi. Manchester Cityn Claudio Bravolta odotan yhtä torjuntaa loppukaudella, Crystal Palacen Yohann Cabayelta odotan isompaa johtajuutta Kotkien keskikentällä, Vardyltä tietysti odotetaan partyjä ja Tykkimiesten köyhän miehen Harri Karjalalta eli Olivier Giroudilta odotan lisää maaleja.
EK: Paul Pogba on alkanut löytämään tasoaan vaisun syksyn jälkeen, eikä viime aikaisissa otteissa ole ollut moitteen sijaa. Niinpä uskon ranskalaisen nousevan vielä entistä merkittävämpään rooliin kevään aikana Unitedin jahdatessa sarjan kärkiporukoita. Jo mainituista pelaajista Özililtä ja Vardylta on luonnollisesti varaa odottaa enemmän, mutta myös lädilegenda Wayne Rooneylla on ehdottomasti iso kevät edessään. Vaikka rooli onkin muuttunut rajusti eikä tehoja tule vanhaan malliin, on yksi tehty osuma 14 ottelussa todella laiha saldo muutama vuosi sitten 27 maalia paukuttaneelta pelaajalta.
Tammikuun siirtoikkuna on nyt auki. Minkälaisia siirtoja on odotettavissa Valioliigan osalta?
JK: Suurimmat siirrot nähtäneen Faneille.comin toimittajaosastolla, jos Nahka-Tapion scouttaukset osuvat nappiin. Valioliigassa en odota näkeväni juuri mitään ihmeellistä, koska isot kalat eivät liiku tammikuussa. Rotaatiopelaajia seuroihin varmasti saapuu ja joitain jämäukkoja saatetaan laittaa kilometritehtaalle.
RL: Minä en myöskään erityisen suuriin jytkyihin usko, mutta eiköhän jotain mielenkiintoisia siirtoja nähdä. ManU:n Morgan Schneiderlin ei kuulu Mourinhon suunnitelmiin ja hän on varmasti myytävänä, sikäli mikäli tarpeeksi rahaa isketään pöytään. Ainakin Evertonin ja West Bromwichin on huhuttu olevan miehen perässä. Ennen United-siirtoaan Schneiderlin suorastaan dominoi sarjaa Southamptonissa, joten hänestä on varmasti paljon iloa ostavalle seuralle. Toinen samasta joukkueesta ulospäin suuntaava pelaaja saattaa hyvinkin olla (entinen) megalupaus Memphis Depay, jolle varmasti riittää ottajia vanhojen näyttöjen perusteella. Evertonin kerrotaan olevan myös hänestä kiinnostunut. Se ei ole aivan selvää onko ManU halukas myymään Depayn kokonaan pois, vai tarjoamaan häntä lainalle hakemaan uutta vauhtia. Toivottavasti enää kukaan Valioliigan mielenkiintoisista pelaajista ei lähden rahan perässä Kiinaan!
JT: Jytkyjen odottelijat saavat todennäköisesti pettyä. Kiinaan varmaankin hankitaan muutama kakkoskorin peluri aivan järkyttävällä ylihinnalla, kuten Shanghai SIPG maksoi Oscarista. Chelsean toimistolta on juostu huutonauraen pankkiin, kun arviolta 55 miljoonaa puntaa jysähti tilille hieman keskivertoa paremmasta pelintekijästä, joka ei nyky-Chelseaan tuonut mitään lisäarvoa. Jos tarpeita katsotaan tarvitsisi Man City uuden puolustuksen. Pep Guardiola voisi vaihtaa Stonesia lukuunottamatta koko paletin. Slaven Bilic jatkaa hyökkääjäjahtiaan, sillä pahasti flopannut italialaistuhnu Simone Zaza lienee jo matkalla takaisin saapasmaahan. Jännä nähdä kuka Hammersin syöttiin tarttuu – jos kukaan – ainakaan Sunderlandille korvaamattoman Jermain Defoen siirtoon en usko.
EK: Kiina voi tuoda oman lisämausteensa soppaan. Mikäli joku seura saisi kaupattua mottipäisellä summalla pelaajan Kiinaan, antaisi se lisää pelivaraa siirtoikkunaan. Toistaiseksi huhurintamalla on kuitenkin ollut varsin maltillista ja Oscarin siirto jäänee ainoaksi todelliseksi jytkyksi. Euroopan ja Valioliigan sisällä nähtäneen korkeintaan kakkoskorin siirtoja syvyyspelaajien osalta.
Tämä oli Janne Kainulaisen jäähyväisraati, sillä Faneille.comissa sen perustamisesta asti dominoinut ”Johtava” siirtyy pysyvästi muiden haasteiden pariin. Etenkin Valioliigapojat kiittävät Johtavaa oikeille teille niin juttujen kuin ajatustenkin tasolla opastamisesta. Kiitos Kainu!
Kansikuva: Getty
Seuraa Valioliigaa Viasatin kanavilta ja ViaPlay-palvelusta ja turvaa Valioliiga-vetosi Unibetin lisäaikavakuutuksella!