Torstainen ilta Helsingin kantakaupungissa. Kerrankin ei sada, ja tuulikin on suhteellisen siedettävä. Takki mukaan, ja stadionille. Katsomaan jalkapalloa ja nauttimaan eurohuumasta. Jalkapallon puolella europelit ovat iso asia kalenterissa. Skandinaaveille siihen sisältyy paljon toivoa: mahdollisuus päästä vielä talvellakin pelaamaan jalkapalloa.
Katsomossa istuessani en voinut kuin ihmetellä, miten suuri vaikutus eurojalkapallolla on ihmisiin. Makedonialainen vastustaja keräsi stadionille lähes 6000 katsojaa. Lukema on varsin mainio, sillä peli oli huonotasoista ja vastustajakin suhteellisen heikko. Päähän nousi väkisinkin ajatus siitä miksi maan kakkoslajissa kerätään hyviä yleisömääriä makedonialaisia vastaan, mutta ykköslaji jääkiekko ei kerää usein puoliakaan Klubin tai Vepsun yleisömääristä.
Miksi ei maistu?
Ensimmäisenä mieleen nousee arvostuksen puute. Nykyinen CHL nousi Pohjolan Nordic Trophyn pohjalta. Valitettavasti kilpailulla on vieläkin harjoituspelien maku. Iso osa peleistä pelataan harjoituskauden aikana ja joukkueet ovat saaneet hyvin vähän valmistautumisaikaa. Peli onkin välillä hyvin sekavaa Suomalaisella mittapuulla. Viivelähdöissä ja ohjauspelissä on hakemista yllin kyllin. Pelaajien vähättelevät harjoituspeli kommentit eivät myöskään auta asiaa. Jos pelaajat näkevät CHL:n ennen kaikkea kotimaiseen sarjaan valmistavina peleinä, ollaan pahasti hukassa. Miksi yleisöä kiinnostaisi harjoituspelit, kun luvassa on 60 pelin runkosarja ja playoffit päälle.
Pohjoismainen kiekkoyleisö eli lähes pari vuosikymmentä oman erinomaisuutensa varjossa. Kun 90-luvun EHL kuoli pois, ei ollut enää mitään muistuttamasta meitä siitä kuinka hyvää seurajoukkuekiekkoa pelataan pohjoiskalotin eteläpuolella. Kaikki fokus oli kotimaisessa sarjassa ja NHL:ssä. Vasta KHL herätti ymmärtämään eurooppalaisen kiekkoilun tason. Venäläiset joukkueet menivät nopeasti pelin tasossa ja viihdyttävyydessä pohjoismaalaisten ohi. Ainakin kärjen osalta. Tähän vastauksena CHL oli hyvin raakile. Yhteiseurooppalainen sarja ei onnistunut kiinnostamaan kiekkoyleisöä seurapomojen vakuutteluista huolimatta. Tanskalainen ”huippujoukkue” sytyttää stadilaista kiekkofania vielä vähemmän kuin lokakuinen tiistai ilta ja Saipa. Valitettavasti Keski-Euroopan tai Ruotsin suurseurat eivät täyttäneet katsomoita yhtään sen paremmin.
Kiistaton potentiaali
Kaikesta huolimatta CHL:n potentiaali on tunnustettava. Sarjassa pelaa iso määrä Keski-Euroopan suurseuroja. On hyvä muistaa, että Euroopan taloudellinen ydin löytyy maanosan saksankieliseltä alueelta. Varsinkin kun Brexit saattaa tyhjentää Lontoon Cityn ulkomaisista pankeista, keskieurooppalainen markkina on entistä tärkeämpi jääkiekolle. Sarjan suosio on myös aivan eri tasolla kuin Skandinaviassa. Samalla kun suomalaiset pelailevat harjoituspelejä ja ruotsalaiset odottelevat playoffeja ja finaaleja, keski-Eurooppalaiset pelaavat täysiä. Tämä täyttää katsomoita ja luo isojen otteluiden tunnelman. Jos siis haluaa kokea eurohuumaa jääkiekossa, on parempi matkustaa Baltian eteläpuoliseen Eurooppaan. Siellä eurohuumaa löytyy ja peleillä on iso merkitys.
Samalla kun keskieurooppalaiset kannattelevat nilkuttavaa sarjaa, Pohjoismaissa yritetään selvitä KHL:n tuottamasta paineesta. Omat rahat eivät riitä kilpailemaan nyky-Venäjän kenties suurimman ja kalleimman PR-projektin kanssa. Iso osa suomalaisista seurapomoista, HIFK:n Timo Everi etunenässä, on ymmärtänyt, että ainoa mahdollisuus nostaa oman sarjan ja omien joukkueiden kilpailukykyä on menestyä Euroopassa. Ensin pitäisi vain saada sarja kiinnostamaan. Nykyinen Liiga kerää jo nyt niin ison kakun kotimaan sponsorirahoista, ettei suurkaupunkien ulkopuolella juurikaan ole lisää rahaa jaettavaksi. Kansainväliset pelit ja niistä tuleva rahavirta olisi siis loistava mahdollisuus. CHL:ssä jaetaan jo siedettäviä palkintosummia menestyjille, mutta suurin etu olisi Keski-Euroopan TV- ja sponsorimarkkinat.
Haaste on kuitenkin kotimainen kuluttaja. Vuosikymmeniä katsomon penkkiä kuluttanut kausikorttilainenkaan ei tunnu löytävän peliin, jos etuliitteenä on CHL. Eikä ihme. Sarjaa markkinoidaan hyvin vähän. Pelien alkuun on noin kuukausi ja sanallakaan ei ole vielä mainittu tulevista peleistä medioissa. Seurojen oma markkinointi makaa vielä kesälomalla, eikä ennakkomyyntiä ole käynnistetty, markkinoinnista puhumattakaan. Samalla pitäisi ehdottomasti saada pelaajat ruotuun. Kommentit harjoituspeleistä on saatava loppumaan ja intohimo tappiin heti elokuussa. On myös pelaajien etu, jos eurooppalaiset kiekkomarkkinat laajentuvat ja rahapotti kasvaa. Yleisöä on suhteellisen helppo saada katsomoihin kiekkoilun suurmaassa kuten Suomessa, jos tuote on kunnossa. Kukaan ei odota vielä vuosiin täysiä katsomoita, mutta suurimpien seurojen pitäisi kyetä haastamaan omissa peleissä HJK:n makedonialaisvastuksen luoma kiinnostus. Eurohuuma ei synny itsestään, mutta se ei ole mahdoton asia. Ei edes ylimielisessä Pohjolassa.
Kansikuva: AOP