Voit katsoa kaikki Liigan kuumat pudotuspeliottelut Ruutu+ -palvelun kautta.KOHTI MANCHESTERIA – Voita matka Old Traffordille Manchester Unitedin ja Arsenalin väliseen otteluun
Ilves lähti sesonkiin suurin odotuksin, sillä kevät oli joukkueelta erinomainen. Tappara oli parempi puolivälierissä, mutta tästä huolimatta Ilves lukeutui viime kauden suurimpiin onnistujiin. Kesän maltillisista muutoksista huolimatta Karri Kiven suojattien syksy oli sysimusta. Ero pudotuspelipaikkoihin kasvoi liian suureksi ja hienosta loppukiristä huolimatta tuloksena oli pettymys.
Maalivahdit
Antti Lehtonen lähti kauteen Ilveksen ykkösmaalivahtina. Häikäisevän kevään pelannut Lehtonen sai aisaparikseen Jyväskylässä pienelle vastuun jääneen Markus Ruusun.
Ilveksen maalivahtitilanne oli synkkä syksyllä. Lehtonen aloitti kauden ailahtelevasti, minkä jälkeen hän loukkaantui lokakuussa oli sivussa reilun kuukauden. Ykkösvahdin saappaat olivat vielä liian isot Ruusulle, joten Ilves vahvisti maalivahtiosastoaan alkukaudella KalPassa torjuneella Riku Heleniuksella. Lehtosen tervehdyttyä tamperelaiset lainasivatkin Ruusun Mestikseen.
Helenius jatkoi syyskaudella muiden vahtien ailahtelevaa linjaa ja huippuottelua saattoi seurata paha sukellus. Torjuntavastuu jakaantui tasan Heleniuksen ja Lehtosen välillä, mutta vuoden vaihduttua Heleniuksen otteet paranivat ja seuran oma kasvatti kaappasi päätorjujan viitan harteilleen.
Kokonaisuutena Ilveksen maalivahtipeli oli liian ailahtelevaa eikä täysin selkeää ykkösvahtia löytynyt. Kuvaavaa on, että kolmikosta jokaisen torjuntaprosentti jäi alle 90:n. Ilves olisi kaivannut ehdottomasti varmempia otteita maalivahdeiltaan.
Puolustus
Ilveksen puolustuksessa tapahtui kesällä liikehdintää lähinnä ulospäin. Monille nuorille pelaajilla tarjoutuikin mahdollisuus isoon rooliin.
Ilves lähtikin liikkeelle varsin kapealla puolustuksella. Tamperelaiset saivat helpotusta kuitenkin jo syyskuun lopussa, kun edellisellä kaudella SHL:ssä kiekkoillut Joe Piskula liittyi joukkueeseen. Pakistossa tapahtui lisää muutoksia syyskauden lopulla, kun urallaan hurjia tehoja Norjan pääsarjassa iskeneen Stefan Espelandin sopimus purettiin ja takalinjoille tuli Mark Flood. Varsinkin Piskula osoittautui erinomaiseksi hankinnaksi tamperelaisilta ja amerikkalainen kellotti yhdessä Floodin kanssa ottelua kohden isoimmat peliminuutit joukkueen puolustajista.
Huippuonnistujat olivat kuitenkin harvassa tamperelaisten takalinjoilla. Varsinkin kiekkolisella puolella tuki hyökkäykselle jäi vähäiseksi. Ässistä saapunut Valtteri Viljanen täytti ruutunsa ja oli joukkueensa puolustajien pisteykkönen tehoin 3+14. 24-vuotias puolustaja sai keskimäärin reilut 13 minuuttia peliaikaa ottelua kohden, mikä nostaa saavutuksen arvoa.
Kuvaavaa onkin, että Ilveksen puolustajat tekivät ylivoimalla yhteensä kaksi maalia. Yhteensä täysosumia syntyi ylivoimalla 42, joten puolustajien osuus oli äärimmäisen pieni. Toinen maaleista syntyi Stefan Espelandin toimesta ja toisesta vastasi lokakuun alkupuolella osunut Jarkko Parikka. Kauden viimeisissä 47 ottelussa Ilveksen puolustajat eivät onnistuneet siis kertaakaan maalinteossa ylivoimalla.
Ilves päästi yhteensä 190 osumaa, mikä oli Liigan kolmanneksi suurin lukema KooKoon ja Sportin jälkeen. Puhtaita papereita joukkueen takalinjoille ei siis voi antaa.
Joe Piskula lunasti varmoilla otteillaan paikkansa Ilveksen takalinjoilta ja kellotti keskimäärin yli 21 minuuttia peliaikaa ottelua kohden. Kuva: AOP
Hyökkäys
Jos puolustuksessa huippuonnistujat olivat harvassa, niin hyökkäyksestä ei voi sanoa samaa. Sami Sandell pystyi viimein pelaamaan lähes täyden kauden ja tulos näkyi taululla: 53 ottelussa tehopisteitä kertyi 48. Myös Teemu Rautiainen pelasi erinomaisen kauden ja murskasi aiemman piste-ennätyksensä takoen tehot 19+26.
Tampereella ollaan kuitenkin todennäköisesti erityisen iloisia Ville Meskasen ja Eemeli Suomen sesongeista. Vuonna 1995 syntyneet seuran omat kasvatit nousivat ryminällä joukkueen kantaviin voimiin. Kaksikon pari edellistä kautta sujuivat totutellessa pääsarjakiekkoon, mutta päättynyt sesonki oli todellinen jackpot: duo takoi yhteensä tehot 41+43.
Ilveksen hyökkäyskalustossa olisi kuitenkin ollut potentiaalia vielä parempaankin. Esimerkiksi Otto Koivulan ja Juho Liuksialan toiset kaudet pääsarjassa jäivät varsin vaisuiksi.
Tamperelaisten hyökkäyspään hankinnat osuivat varsin hyvin, vaikka muutokset jäivätkin kesällä maltillisiksi. Juhani Tamminen, Teemu Lepaus, Arttu Ruotsalainen ja Mikael Kuronen täyttivät ruutunsa mainiosti.
Kokonaisuutena Ilveksen hyökkäyskalusto suoriutui mainiosti. Kärki kannatteli joukkuetta, minkä lisäksi tulitukea tuli muiltakin pelaajilta kelvollisesti. Monet pelaajat nousivat uudelle tasolle vastuunkantajiksi, mutta vielä astetta parempaankin olisi ollut potentiaalia.
Kokonaisuus
Ilveksen kevät oli häikäisevä ja puolivälieräsarja Tapparaa vastaan ikimuistoinen. Odotukset olivat korkealla, kun muutokset jäivät maltillisiksi kesällä.
Syyskausi oli Karri Kiven suojateilta kuitenkin todella synkkä. Ensimmäisestä kymmenestä ottelusta irtosi vain yksi kolmen pisteen voitto, minkä antoi suuntaviivoja tulevalle. Syksyyn mahtui 13 ottelun putki, jonka aikana Ilves nappasi vain kahdeksan pistettä. Joukkue oli syksyllä sekaisin ja huonosti organisoitu, minkä päälle maalivahtipeli ailahteli paljon. Näin ollen takamatka pudotuspeliviivaan kasvoi todella pitkäksi.
Palaset loksahtivat kohdalleen kauden mittaan ja Ilves heräsi kamppailemaan tosissaan pudotuspelipaikasta. Unelma jatkopeleistä kariutui aivan viime metreillä ja eroa kymmenenteen sijaan jäi lopulta vain kaksi pistettä.
Arvosana: 6
Ilveksen olisi pitänyt pystyä venymään pudotuspeleihin. Varsinkin hyökkäyskalusto oli todella hyvä, mutta syksyn sekava viisikkopeli, kapea puolustus ja ailahdellut maalivahtipeli maksoivat paljon. Syksy oli todella synkkää aikaa, mikä alensi arvosanaa paljon. Edes kohtalaisen hyvin sujunut kevät ei nostanut arvosanaa, koska pudotuspelipaikka jäi haaveeksi.
Tulevaisuus
Karri Kivellä on ensi sesongilla todella kova näyttöpaikka, koska päättynyt kausi oli oikeastaan ensimmäinen tahra miehen mainioon CV:en. Toiseen syksyn syöksylaskuun ei ole enää varaa, vaikka Kiven jengit ovatkin profiloituneet erityisesti kevään joukkueiksi.
Tampereella voidaan odotella tulevaa sesonkia varsin levollisin mielin. Hyökkäyskaluston runko pysyy hyvin kasassa, mikä takaa itsessään mainiot lähtökohdat kauteen. Esimerkiksi Rautiaisella, Meskasella ja Suomella on diilit myös ensi kaudesta.
Puolustuksen suhteen muutoksia lienee luvassa enemmän, mikä ei välttämättä ole lainkaan huono asia. Nykyisestä pakistosta vain Olli Vainiolla ja Jarkko Parikalla on sopimukset ensi kaudesta. Vaikka jatkosopimuksia tulleekin, niin muutokset ovat todennäköisesti isompia kuin vuosi sitten. Maalivahdeista Lehtosen sopimus jatkuu vielä ensi kaudella, mutta toisen veskarin tontti on vielä avoinna.
Ilveksen ydin on siis varsin hyvin kasassa, erityisesti kunhan jatkosopimuksia alkaa tipahdella. Muutamia isoja ruutuja on kuitenkin vielä auki, joten Tampereella on tiedossa mielenkiintoinen kesä.
Kausitodistukset 2017-18:
- 12. HPK – Hämeenlinnalaiset osoittivat, että huipulta on lyhyt matka pohjalle
- 13. Jukurit – ”Mestaruudesta” huolimatta pitkä askel taaksepäin
- 14. KooKoo – Vastoinkäymiset päihittivät jälleen kouvolalaiset
- 15. Sport – Vaasalaiset jäivät pudotuspelijunasta jo ensimmäisellä asemalla
Kansikuva: All Over Press