Voit katsoa kaikki Liigan ottelut Ruutu+ -palvelun kautta.Liigan runkosarja on joulukuulle tultaessa puolivälin krouvin ovella. 60 ottelun runkosarja alkaa olla puolessavälissä eikä yksiäkään valmentajapotkuja ole vielä jaettu. Osa on noussut, ja osa on laskenut. On siis aika katsoa, kenen kärsivällisyys on palkittu.
Kuka näkee punaista?
Helsingin IFK vaihtoi viime keväänä päävalmentajaansa. Antti Törmäsen kolmen vuoden aikakausi päättyi potkuihin vain vuosi sen jälkeen, kun mies oli vienyt joukkueensa Liigan finaaleihin. Tilalle tullut Ari-Pekka Selin joutui haastavan tilanteen eteen. Joukkuetta oli rakennettu Törmäselle, jolla oli vielä vuosi sopimusta jäljellä. Nyt piti rakentaa Törmäsen joukkueen pohjille Selinin näköistä jääkiekkoa. Toki vaihtuvuuttakin oli, mutta tilanne oli vähintäänkin haastava. Harva joukkue menestyy heti alkuun uuden valmentajan alaisuudessa. Pelitavan ja toimintakulttuurin kehittäminen vie aikaa. Tämä näkyi HIFK:n pelissä pitkään. Pelistä toiseen rytmit ja avauspelaaminen sakkasi pahasti. Vaihdosta toiseen HIFK:n pelaaja huomasi olevansa yksin kolmen vastustajan keskellä hyökkäyssinisen väärällä puolella. HIFK:n seurajohto ei kuitenkaan painanut paniikkinappulaa Selinin kohdalla. Sen sijaa kiistelty urheilutoimenjohtaja Tom Nybondas siirtyi uusiin tehtäviin seurassa. Lopulta aika palkitsi odottajan. Vili Sopasen ja Juhani Tyrväisen pelin löytyminen sekä Miro Heiskasen paluu siivittivät joukkueen erittäin vakuuttavaan marraskuuhun. Samalla päävalmentaja sai aikaa rakentaa joukkueen kiekollista pelaamista parempaan suuntaan. Alkukauden sukeltaja HIFK löytyykin tällä hetkellä runkosarjan sijalta neljä.
Vaasassa tilanne on aivan toinen Helsinkiin verrattuna. Sport ei ole millään löytänyt peliänsä tämän kauden aikana. Joukkueen surkea tilanne kulminoitui siihen, että seurajohto poistatti fanien ”Tomek ulos” lakanan. Nyt seuraa uhkaa omien fanien boikotti, ellei päävalmentaja Tomek Valtosta kengitetä. Tilanne on erittäin haastava seurajohdon kannalta. Vaasassa ei varmasti uida rahassa ja valmentajapotkut tuovat aina ikävän loven budjettiin. Samalla protesteihin taipuminen antaa seurajohdon kannalta ikävän ennakkotapauksen. Kuka johtaa seuraa, sen johto vai fanit. Vaasassa on kuitenkin tunnustettava tosiasiat. Viimeistään tämä syksy on osoittanut, että seura satsasi väärään hevoseen. Tomek Valtosen aikakausi on ollut vähintäänkin sekava, eikä menestystä ole tullut. Seura valitsi Valtosen palkatessaan aggressiivisen pystysuunnan jääkiekon pelitavakseen. Pelin trendien vastavirtaan lähteminen ei ole kuitenkaan onnistunut. Vertailukohtana esimerkiksi Pelicans lähti samalle tielle ja Lahdessa ollaan suurelta osin tyytyväisiä valintaan. Nyt voisikin olla paikka Vaasassa tunnustaa, ettei homma toimi Valtosen kanssa ja ottaa uusi suunta seuralle.
Tomerk Valtosen Sportilla on ollut raskas syksy. Kuva: AOP
Debyytti oikeassa paikassa
Vanhan viisauden mukaan pienellä seuralla ei ole varaa vääriin rekrytointeihin. Lappeenrannassa tehtiin viime kaudella väärä valinta päävalmentajan suhteen. Pitkäaikainen apuvalmentaja Ari Santanen ei onnistunut saatuaan mahdollisuutensa loistaa. Tälle kaudelle seura teki rohkea liikkeen ja palkkasi Tero Lehterän päävalmentajakseen. Joukkue onnistui voittamaan ensimmäisestä kymmenestä pelistään varsinaisella peliajalla vain kaksi. Mediassa alettiin jo pohtia Lehterän kykyjä valmentaa liigajoukkuetta. Hyvästä maltistaan tunnettu SaiPan seurajohto ei kuitenkaan hätääntynyt. Lehterän palli ei heilunut ja joukkue onkin noussut sarjassa kahdeksanneksi vain neljän pisteen päähän kotiedusta playoffeihin.
Toinen onnistunut debytantti löytyy Kuopiosta. Sami Kapanen lähti kauteen hyvin uudistuneella ja nuorella joukkueella. Joukkueen peli sakkasi pahasti sarjan alussa ja Kapaselta alettiinkin kysellä suoraan, milloin hän antaisi itselleen potkut. KalPan pääomistaja ja samalla päävalmentaja Kapanen on kuitenkin nähnyt kiekkomaailmaa riittävästi luottaakseen itseensä ja omiin kykyihinsä. Kuopiossa ei hätäilty nuorten pelaajien ja nuoren päävalmentajan kanssa ja odotus palkittiin. KalPa on runkosarjan puolivälin lähestyessä sijalla seitsemän eikä eroa neljänteen sijaan ole kuin neljä pistettä.
Liiga on siirtynyt selkeästi maltillisempaan aikakauteen päävalmentajien suhteen. Joukkueilta ei enää odoteta menestystä heti alkuun, vaan päävalmentajille annetaan aikaa rakentaa systeemiään. Liekö tähän syynä seurajohtajien parantunut lajituntemus vai kiristyneet kukkaronnyörit. Historia on kuitenkin osoittanut, että oikein tehty rakennusprosessi saattaa tuoda suurenkin palkinnon. Tapparan maltti Jussi Tapolan suhteen toi mestaruuden. JYPin maltti Marko Virtasen suhteen on tuonut tasaisen menestyskäyrän, ja Kalpan maltti Pekka Virran kanssa vei seuran viime keväänä finaaleihin. Nähtäväksi jää kenen maltti pitää jatkossa ja kenen hermo pettää.
Kansikuva: AOP