Vancouver Canucksin pelaajisto tulee kokemaan kesällä ison nuorennusleikkauksen, mikäli on uskominen seuran jääkiekkotoiminnoista vastaavaa entistä suurpelaaja, Trevor Lindeniä. Hän kertoi kanadalaiselle CBC:lle päättyneen floppikauden jälkeen, että joukkueen palkkakuluja olisi myös tarkoitus keventää ensi kaudelle. Tätä kirjoittaessa Canucksilla on vain kolme yli 30-vuotiasta pelaajaa rosterissaan. 32-vuotiaat Alex Edler, Loui Eriksson sekä hiljattain 30-vuoden rajapyykin tavoittanut Alex Biega.
Canucksia on vuosikausia mollattu vanhaksi joukkueeksi, eikä ihan syyttä. Viime kaudellakin joukkueen parhaimpia pistemiehiä olivat 37-vuotiaat Sedinin veljekset ja Thomas Vanek. Kaudella 2018-2019 olisi tarkoitus päästä eroon tuosta pinttyneestä käsityksestä, että seura olisi vanha ja hidas. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Canucksia viime kaudella edustaneelle veteraanihyökkääjä Jussi Jokiselle ei oltaisi tarjoamassa jatkosopimusta, mutta kenties Lindenin ja kumppaneiden tulisi miettiä tätä vaihtoehtoa vielä uudemman kerran.
Kuluneella kaudella peräti neljää eri seuraa edustanut Jokinen esiintyi Canucks-paidassa edukseen, sen pienen hetken ajan kun ehti seurassa pelata. Ensin Edmontonin kautta Los Angelesiin ja sieltä Columbuksen kautta Vancouveriin päätynyt hyökkääjä teki keskimäärin 2,57 pistettä jokaista pelaamaansa 60 minuuttia kohden tasakentällisin. Lukema on joukkueen kovin, kun tarkastelee siirtorajan päättymisen jälkeistä ajanjaksoa. Joukkueessa, joka oli läpi kauden surkea hyökkäyssuuntaan, Jokinen oli kiistatta yksi onnistujista.
Kalajoella syntynyt Jokinen sai Vancouverissa odotettua enemmän peliaikaa lukuisten loukkaantumisten vuoksi, mutta mistään isoista minuuteista ei hänen kohdallaan voinut silti puhua. Suomalainen pelasi keskimäärin 12:49 minuuttia ottelua kohden, mikä oikeuttaa hyökkäjien peliaikavertailussa vasta 11. sijaan. Jopa Tyler Motten ja Darren Archibaldin kaltaiset pelaajat kellottivat loppukaudesta isompia jääaikoja. Tähän faktaan peilaten Jokinen oli Vancouverissa yllättävänkin tuottelias.
14:sta pelaamassaan ottelussa kymmenen tehopistettä iskeneellä Jokisella oli kuitenkin suhteellisen iso vastuu myös puolustuspelaamisen suhteen. Hän ei ollut kärkipään vaihtoehtoja kun valmentaja Travis Green mietti hyökkäyskolmikkoa hyökkäyspään aloituksiin. Sen sijaan Jokinen aloitti leijonan osan pelaamistaan vaihdoista omalta puolustusalueelta.
Valmentajat ja seurajohtajat puhuvat usein siitä, että veteraanipelaajille on olemassa iso tilaus nuorissa joukkueissa. Väitteessä on varmasti totuuspohjaa, vaikka sen merkitystä liioitellaan monesti. Kaudella 2016-2017 Toronto Maple Leafs esimerkiksi jyräsi pudotuspeleihin erittäin nuorella ryhmällä, Leo Komarovin ja Tyler Bozakin oltua joukkueen kokenutta kaartia, vain nippa nappa kolmekymppisinä. Jokista nyt ei voi pitää erityisen karismaattisena johtajaluonteena, mutta mikäli suomalainen pelaisi Canucksin riveissä ensi kaudellakin, helpottaisi se varmasti monen nuoren pelaajan elämää.
Vancouverissa on hyvin todennäköisesti kauden alkaessa ensi lokakuussa kolme tulokaspelaajaa. Ruotsalaislupaukset Elias Pettersson, Jonathan Dahlen ja viiden matsin ajan NHL-tunnelmaa viime kaudella haistellut Adam Gaudette ovat kaikki seuran varaamia pelaajia ja tyrkyllä pelaavaan kokoonpanoon kaudelle 2018-2019. Eikä sovi unohtaa Jokereissa kiekko-oppinsa saanutta puolustajalupaus Olli Juolevia, jonka mielessä siintää varmasti jo Turkua isommat ympyrät. Heidän lisäkseen Canucksissa on Brock Boeserin, Nikolai Goldobinin, Brendan Leipsicin ja Motten kaltaisia pelaajia, joilla kaikilla on alle sata NHL-peliä vyöllään. Heidän rinnalleen olisi mahdollista saada Jokinen, joka on jo todistanut osaavansa tehdä tehoja korkeimmalla tasolla.
35-vuotias pelaaja olisi motivoitunut jatkamaan NHL-uraansa. Yhdeksän eri seuraa kiertänyt Jokinen on merkkauttanut jo 951 NHL-peliä ja mielessä kolkuttelee todennäköisesti jo 1000 pelin merkkipaalu, johon on yltänyt vasta kuusi suomalaispelaajaa aiemmin: Teemu Selänne, Jari Kurri, Saku Koivu, Kimmo Timonen, Teppo Numminen ja Olli Jokinen.
Jokinen toisi Canucksille lisää monipuolisuutta kokoonpanoon. Hän on kykenevä pelaamaan useissa eri rooleisssa ja lisäksi hänet olisi helppo siirtää alempiin ketjuihin mikäli joku tulokaspelaajista alkaisi yllättäen liekehtimään. Yksi kysymysmerkki on kuitenkin se, pystyisikö Jokinen jatkamaan loppukauden kaltaista pisteiden tekotahtia? 4+6=10 pistettä 14 pelissä Canucksissa on kelpo suoritus, mutta Kingsissä, Blue Jacketsissa ja Oilerissa pelaamassaan 46 ottelussa syntyi yhteensä vaivaiset 1+6=7 pistettä.
Päivänselvää on, ettei kalajokiselta enää voi odottaa 60 pisteen kautta. Siitä huolimatta Vancouverin kaltaiseen, yksiulotteisuudesta ja hyökkäysvoiman puutteesta kärsivään joukkueeseen, hän pystyisi tuomaan uuden ulottuvuuden.
Artikkelikuva: All Over Press
Lähteet: CBC, Hockey-reference.com