Naisten Superpesiksen kolmas finaali pelataan lauantaina 16.30 alkaen Lapualla. Edelliseltä viikonlopulta voitot ovat Virkiän ja Kirittärien välillä tasan 1-1 eikä Lukkarilasta ole vielä tänä kesänä vierasjoukkue poistunut voittajana. Kirittärillä on ottelussa kuitenkin täysi sauma murtaa lapualaisten kotitaika, sillä otteet ovat olleet lupaavia. Mestaruus vaatii joka tapauksessa yhtä voittoa lakeuksilla.
Sotkamolainen resepti
Kirittäret on pelannut monin tavoin etenkin kahdessa finaalikohtaamisessa, mutta myös pudotuspeleissä varsin sotkamolaista pesäpalloa. Nalle Viljanen on vienyt taktiset asiat huippuunsa, ulkopeli kestää, kärkipelaajat ovat huikeassa juoksussa, joukkueella on pitkä kärki, jonka peräpäästäkin ratkaisut onnistuvat ja pelaaja neloset hihassaan hakkaa kumuraa väliin kovalla prosentilla.
Kirittäret on onnistunut pitämään Lapuan kahdessa ottelussa vain yhteensä 18 kolmostilanteessa, mikä on hyvä saavutus keskimäärin runkosarjassa kymmenen juoksua ottelua kohden takonutta joukkuetta vastaan. Lapuan muuten idioottivarma kärki on ollut vaikeuksissa, kun Noora Patrikaisen tolppa on kestänyt hyvin lautasella ja jo pelkästään kentällemeno on tuottanut tuskaa. Loukkaantumisestaan toipunut Marjukka Urpelainen ja comebackin tehnyt Johanna Vikman ovat tuoneet pallovarmuutta jo ennestään vahvaan ulkokenttään ja viimeistään Kirittärien takatilanne on kestänyt, lukuunottamatta ensimmäisen ottelun aurinkopalloja.
Tällä hetkellä etenkin Mira Kolehmainen ja Virpi Hukka kulkevat todella lujaa ja ovat vaikeasti poltettavia pesien välillä. Kapteeni Laura Nuutinen on onnistunut vaihtotehtävissään varsin mallikkaasti, mikä onkin taannut riittävästi tilanteita Tiina Toloselle. Kumuralla pohjalaisten keskuudessa pelkoa kylvävä Tollo on ollut tänä syksynä täysin pitelemätön ja kahdeksan pudotuspeliottelun jälkeen tilastot näyttävät 1+20 lyötyä. Lähes kolme juoksua ottelua kohden on häikäisevä saavutus numerolla lyövältä pelaajalta.
Vaikka Kirittärien ykköskärki onkin sen vahvin ase, löytyy ratkaisuvoimaa myös lyöntijärjestyksen häntäpäästä. Tarpeen vaatiessa Kira Andersson, Urpelainen ja Vikman saavat tilanteen ja joskus sen ratkaisevan juoksunkin aikaiseksi. Jyväskylällä ei ole yhtä häikäisevää jokeriosastoa kuin Lapualla, mutta etenijäjokeri Kolehmaisen ohella myös Aino-Kaisa Mantere ja Annika Jokinen tai Iina Valkeejärvi ovat täyttäneet tonttinsa.
Noora Patrikainen on pelannut huikeat pudotuspelit (Kuva: Pekka Tuominen)
Virkiän viimeinen silaus puuttuu
Runkosarjaa mielin määrin dominoinut Lapua ei ole päässyt finaaleissa totutulle tasolleen. Kesän aikana keskimäärin vain kaksi juoksua ottelua kohden antanut hallitseva mestari on päästänyt nyt Jyväskylää vastaan kahteen otteluun jo kahdeksan tikkiä, vaikka Kirittärienkään ei voida sanoa pelanneen sisällä mitenkään maagisesti. Toisessa kohtaamisessa Enni Kylä-Kause siirteli naista kolmospesälle kuusi kertaa kuudesta yrityksestä, mutta siihen jäivätkin pohjalaisten onnistumiset. Kun koko ottelun kolmostilannemäärä jäi kahdeksaan, on jotakin tehty väärin, kun tilannetta ei ole saatu lainkaan jatkumaan.
Lapuan sisäpelimateriaali on osoittanut lopulta yllättävän kapeaksi. Kauden alun ykkösenä aloittanut Laura Kerola on siirtynyt kauden aikana piilokärjeksi numeroksi yhdeksen, mutta tämä on aiheuttanut sen, että Virkiä on puhtaasti yhden kärjen varassa. Pudotuspelieissä peräti 56 kärkilyöntiä nakuttanut kapteeni Kylä-Kause omaa niin suuren läpilyöntiuhkan, että hän saa järjesteltyä naisen kolmoselle, mutta sitä ennen kärjen pitäisi saada rakenneltua etutilanne. Patrikaisen tolppien viedessä etenijän tai kaksi kärjestä pois, on tehtävä vaikeutunut huomattavasti.
On jopa yllättävää, että Jukka Liikala ei ole käyttänyt lyöntijärjestyksen häntäpäätä yhtään enempää. Suurin osa paukuista on ladattu ykköskärkeen eikä loppupäällä ole juurikaan yritetty edes pelata. Kovan jokerikolmikon (Kylä-Kause, Maija Kaappola, Janette Lepistö) kärkilyöntiyritysten määrä ottelua kohden on laskenut runkosarjan 22,5:stä finaalien 17:ään. Salmiakkiosaston lyöntivoima on kuitenkin niin suuri, että sillä pitäisi hieman hitaammankin etenijän siirtyä pesältä toiselle.
Lautasen äärellä Jenna Kammi-Rahnasto on pelannut totutun vahvasti, mutta hänenkin tulisi kyetä nostamaan tasoaan pykälällä, sillä tällä hetkellä finaalisarjassa vahvemmin on esiintynyt Kirittärien nuori kilpasisko. Lapuan ulkopeli on muutenkin ollut sillä tasolla, jotta voittaminen on aina mahdollista, mutta nyt sisäpelissä tehojen on löydyttävä tai keskisuomalaiset pääsevät pysyvästi kuskin paikalle matkalla kohti mestaruutta.
Arvio:
Kotijoukkue Virkiä tulee ottelun alkuun varmasti lujaa. Jos kentällemeno on edelleen yhtä hankalaa Patrikaisen korkeista tolpista, voi hyökkäyksen kärki taittua ja ottelun hallinta siirtyä vierasjoukkueelle. Lapua ei ole vielä tällä kaudella hävinnyt kertaakaan Lukkarilassa, joten Kirittärien tehtävä ei ole helppo, mutta valoa tunnelin päässä on lauantaina nähtävissä.
Kuvat: Pekka Tuominen