Tämän vuoden Mestareiden liigan pudotuspelivaihe on tarjonnut vauhtia ja vaarallisia tilanteita enemmän kuin tuskin kukaan uskalsi odottaa. Tylsää tuskin tulee olemaan myöskään keskiviikkona, jolloin Monaco-Manchester City ja Atletico Madrid-Bayer Leverkusen otteluparien voittajat etenevät kuningasliigan puolivälierävaiheeseen.
Faneille.comin toimittajat Atte Ruuttila ja Kalle Tamminen löivät viisaat päänsä yhteen ja ennustivat, mitä keskiviikon otteluissa tulee tapahtumaan.
Kauhean moni tuskin osasi veikata Manchester Cityn ja Monacon ensimmäisen osaottelun lopputulosta. Mitä ottelusta oikein jäi päällimmäisenä mieleen ja kumpi valmentaja voi olla tyytyväisempi 5–3-lopputulokseen?
AR: Maaoravan muistilla ja keskittymiskyvyllä on haastavaa kaivaa päällimmäisiä mieleenpainuneita muistikuvia kyseisestä ottelusta. Tiesin jo ennakkoon, että Monaco on organisoitu ja vahva ryhmä, jota ohjaa loistava portugalilaisvalmentaja Leonardo Jardim. Jardimia kerettiin jo Ranskassa moittia liian varovaiseksi ja puolustusorientoituneeksi. Kommentit ovat sittemmin todettu idioottimaisiksi. Monaco ja heidän systemaattinen eteneminen monipuolisilla vaihtoehdoilla keräsi allekirjoittaneen mielenkiinnon. Lopulta City keräsi hedelmät Monacon pakotetuista riskeistä ja tyytyväisyysvaaka kallistui Pep Guardiolan poppoon puolelle. Vieraiden pienimuotoiseen romahtamiseen asti todella tiukka taisto ja tulos oli varmasti helpotus myös espanjalaismanagerille.
KT: Päälimmäisenä mieleen jäi harvinaisen hurmoksellinen ottelu. Pep Guardiola on mestari cup-kilpailuissa, mutta harvoin olen nähnyt hänen valmentamansa joukkueen olevan aidosti niin lirissä, kun City pahimmillaan ensimmäisessä ottelussa oli. Monacon hyökkäys tiedettiin kovaksi, mutta ainakin itselläni oli omat epäilykseni siitä, miten Jardimin pelitapa toimii Euroopassa. Lähtökohtaisesti Monacon tasoinen joukkue saa olla tyytyväinen kolmeen tehtyyn maaliin, mutta ensimmäisen osaottelun jälkeen Jardimilla ja kumppaneillä päälimmäisenä tunteena oli varmasti orastava pettymys, sillä parempaankin oli ainekset. Guardiola oli varmasti helpottunut toisen puoliajan noususta, jonka myötä se sai riittävän hyvän tuloksen toiseen otteluun.
Monacon hyökkäys on hirveässä vireessä. Vastaavasti City on pitänyt Valioliigassa maalinsa puhtaana kolmessa peräkkäisessä ottelussa. Minkälaista peliä odotat toisesta osaottelusta?
AR: Monaco lähtee otteluun takuulla yhtä taktisesti kuin ensimmäiseenkin. Kyseessä ei tule missään nimeessä olemaan klassinen hyökkäävä kotijoukkue vastaan puolustava viesrasjoukkue -asetelma. Monaco pyrkii hallitsemaan joko keski- tai laitakaistaa ja vyöryttämään sitä kautta painetta haavoittuvalle, vaikkakin otteitaan parantaneelle, City-puolustukselle. En olisi yllättynyt, jos Guardiola lähtisi hakemaan aggressiivista pallokontrollia ja lyömään sitä kautta jauhoja suuhun Monacolle. Taidokas ja taktisesti erittäin terävä kamppailu luvassa, jossa riskit ovat laskelmoituja. Maaleja tulee todennäköisesti hyvän pelaamisen ansiosta, ei toisen töpeksimisen.
KT: Samaa mieltä Ruuttilan kanssa. Monaco tulee olemaan oma tämän kauden itsensä, mutta itseäni kiinnostaa enemmän Guardiolan lähestyminen otteluun. Tuleeko City prässäämään aggressiivisesti vai antaako se Monacon pitää palloa? Cityn pelaajamateriaali soveltuu hyvin myös syvällä puolustamiseen, mutta täyttä kontrollia joukkue ei voi antaa Monacolle. Kotijoukkueen puolutuksen ykkösmies, puolalainen Kamil Glik on illan ottelussa pelikiellossa, mikä on iso miinus Monacolle, sillä hänen todennäköinen korvaajansa Andrea Raggi on kaikkea muuta kuin puolalaisen tasoinen pelimies ja johtaja.
Kumpi joukkue menee jatkoon?
AR: Vaikka viime viikolla nähtiin lähes jumalainen näytelmä Barcelonan ja PSG:n toimesta, niin en usko, että City sulaa. Guardiolan pallokontrollia nähdään myös seuraavalla kierroksella.
KT: Haluaisin kovasti uskoa yllätykseen, mutta kyllä minun valitettavasti on kallistuttava kollegan kannalle. Uskon ja toivon, että näemme äärimmäisen viihdyttävän ja runsasmaalisen ottelun, mutta kyllä City tästä parista tulee menemään jatkoon.
Fernando Torres loukkaantui ikävästi ottelussa Deportivoa vastaan, mutta El Nino palaa Atleticon kokoonpanoon Leverkusenia vastaan. (Getty)
Leverkusenin johtoporras teki johtopäätökset joukkueen surkeista otteista ja potki päävalmentaja Roger Schmidtin tylysti pihalle. Oliko päätös oikea ja mitä Schmidt olisi voinut tehdä toisin välttääkseen kohtalonsa?
KT: Leveruksen on romahtanut Bundesliigassa jo sijalle kymmenen ja joukkueen pelissä ei viime aikoina ole ollut päätä eikä häntää, joten Schmidtin potkut olivat täysin perusteltavissa. Itse asiassa olen vahvasti sitä mieltä, että Leverkusen Rudi Völlerin johdolla panttasi potkupäätöstä hieman liian pitkään, sillä Leverkusen on ollut jo pitkään täysin aseeton ja ilman pelifilosofiaa kentällä esiintynyt joukkue. Tuntui siltä, ettei Schmidt itsekkään oikein tiennyt, mikä joukkueen ihannekokoonpano on, sillä hän teki useita täysin käsittämättömiä pelaajavalintoja nostamalla usein pelaajia kokoonpanon ulkopuolelta suoraan avauskokoonpanoon. Tayfun Korkut oli hieman outo valinta uudeksi valmentajaksi, mutta tämä kova päätös oli vain pakko tehdä.
AR: Oli ehdottomasti oikea päätös, ihan jo meidän Jollen takia (jaxuhali). Ei vaan. Leverkusen on tällä kaudella tuntunut olevan yhden tempun poni, joka on yrittänyt raihnaisesti jatkaa sirkuksen mukana esityksestä toiseen, koska se ei osaa mitään muuta. Ylhäältä ottavaan, ja erittäin kollektiiviseen prässiin luottava Leverkusen oli loppupeleissä liian helposti ennalta arvattava. Schmidtin olisi pitänyt kyetä monipuolistamaan peliään, ei pelkästään ottelusta toiseen, vaan myös kamppailujen sisällä. Näin ei käynyt ja huonot esitykset poikivat järkiperäisen ratkaisun. Totta puhuakseni itselläni ei ole mitään kosketuspintaa Korkutiin, joten erittäin hankala arvioida, miten peli lähtee soljumaan hänen alaisuudessaan. Hän tuskin hautaa kaikkia aiemman valmentajan teesejä, mutta muutos on isossa kuvassa välttämätön.
Atletico Madridin kausi ei ole ollut ihan samanlaista tykitystä kuin parin edellisen vuoden aikana. Miten hyvä tämän kauden joukkue oikein on ja onko sillä mahdollisuuksia mennä päätyyn asti eurokentillä?
KT: On totta, ettei neljäs sija liigassa ja kymmenen pisteen ero kärkijoukkue Real Madridiin ole ihan sitä, mitä Atleticolta ennen kautta odotettiin, mutta tässä kohtaa on ehkä hyvä pistää asioita hieman perspektiiviin. Ennen Diego Simeonen tuloa joukkueen päävalmentajaksi olisi nykyistä kautta pidetty todellisena onnistumisena ja tälläkin hetkellä minimitavoite, eli neljän joukkoon selviäminen tuntuu toteutuvan ilman suurempia ongelmia. Simeone koitti alkukaudesta kehittää joukkueen pelaamista pelaavampaan suuntaan, mutta heikkojen otteiden myötä Atletico siirtyi omaan tuttuun pelitapaansa ja tällä hetkellä joukkue on jälleen kerran äärimmäisen ärsyttävä ja vaikeasti voitettava vastustaja. Patjantekijät eivät ole ykkössuosikki Mestareiden Liigassa, mutta ei finaalipaikkakaan mikään maailman suurin ihme olisi.
AR: Joukkue on edelleen hyvä ja asiat, jotka tälle kaudelle muuttuivat olivat juurikin niitä, joita Kalle ylhäällä luettelit. Tico on kuitenkin kärsinyt tukkoisuudesta maalipaikoille murtautumisessa, ja pelaajien roolitkin ovat olleet ajoittain epäselviä. Tämä on Simeonen tapauksessa erittäin harvinaista, mutta ymmärrettävää, koska muuten joukkue olisi kokenut saman, minkä Leverkusen; ennalta-arvattavuuden. En kuitenkaan usko, että tämän kauden Atletico kykenee menemään finaaleihin saakka. Se on joutunut nojaamaan tiukoissa peleissä yksilöihin, joka on jälleen epätavallista, kun puhutaan Cholon joukkueesta. Jatkoa ajatellen muidenkin Tico-pelaajien kuin Antoine Griezmannin on otettava ratkaisuviittaa hyökkäyskolmanneksella.
Kumpi joukkue etenee kahdeksan parhaan joukkoon?
KT: Atleticon pitäisi esittää liki psgmäinen sulaminen, mikäli saksalaisjoukkue tästä parista etenisi jatkoon. Tico on kaikin mittarein selkeästi laadukkaampi ja paremmin valmennettu joukkue, joka nappaa toisesta osasta rutiinilla selkeän kotivoiton, jonka turvin madridilaisten euroseikkailu jatkuu vielä ainakin kahden ottelun verran.
AR: Tästä otteluparista etenevät jatkoon espanjalaiset, mutta sen jälkeen tulee olemaan huomattavasti tiukempaa. Mikään ei puolla Leverkusenin jatkoonpääsyä, ei edes kuherruskuukausi, jonka useimmat joukkueet kokevat, kun uusi käskyttäjä saapuu taloon.
Kansikuva: Laurence Griffits/Gettyimage