Pärjäävätkö englantilaiset vai ovatko Espanjan jätit jälleen valttia? Katso kaikki Mestarien liiga -ottelu Viaplay-palvelusta.Mestarien liiga -kausi on saatu mukavasti käyntiin. Potentiaalisia mestareita ja orastavia kriisipesäkkeitä on jo nähtävissä, vaikka ottelut ovat sujuneet pitkälti ennakkokaavailujen mukaan. Faneille.comin toimittajat Kalle Tamminen ja Jaakko Tiira pureutuivat avauskierrosten antiin ja esittivät näkemyksiään muun muassa tasoeroista ja englantilaisten mestaruussaumoista.
Mestarien liiga -kautta 2017-18 on nyt pelattu kaksi kierrosta. Mitkä joukkueet ovat säväyttäneet kaikkein eniten?
KT: Englantilaisjoukkueet ovat tekemässä Liverpoolia lukuun ottamatta vahvaa paluuta takaisin Euroopan huipulle. Valioliigaseurat ovat viime vuodet olleet jatkuvia pettymyksiä ja edellisestä finaalipaikasta on jo yli viisi vuotta aikaa. Ylivoimaiset taloudelliset resurssit eivät ole näkyneet pelikentillä, mutta nyt Valioliigan huippuseuroissa on pitkästä aikaa aidosti huippumanagerit ja meno kentällä on ollut sen mukaista. Manchester United on ollut vahva, Chelsea nappasi ison voiton Atleticosta ja Tottenham on ollut jopa odotuksia vakuuttavampi omassa kovassa lohkossaan. Näiden lisäksi on pakko mainita PSG, joka on ollut otsikoissa lähinnä jalkapallon ulkopuolisista asioista. 3–0-kotivoitto Bayernista oli kuitenkin erinomainen osoitus siitä, että PSG:tä ei tule unohtaa mestarisuosikkeja listatessa.
JT: Kansainvälisen yhteisön toimesta eristetyn Qatarin valtion propagandatyökaluna toimiva PSG on ollut hurjassa vireessä. Pariisilaisten hyökkäys on jopa hävyttömän kova ja kun keskikentältä löytyy kolme oikeaa keskustan pelaajaa, on PSG todella väkevä paketti. Barcelonan 1–0-vierasvoitto Lissabonissa ei ollut parasta Barcaa, mutta Juventuksen nylkeminen avauskierroksella 3–0 oli osoitus siitä, ettei Blaugranaa kannata unohtaa. Kalle puhuikin jo englantilaisjoukkueista, joista myös Manchester City ansaitsee maininnan. Taivaansinisten maali on pysynyt koskemattomana ja toisessa päässä on heilunut kuudesti, jonka ohella City on pysynyt pallossa 60-prosenttisesti ja syöttänyt yhdeksän kertaa kymmenestä omille.
Entä kenen näet pelanneen alle odotusten?
KT: Bayern München alkaa lähestyä kriisiä. Pep Guardiolan aikana joukkue hävisi paljon tärkeitä otteluita, mutta muuten meno oli vakuuttavaa ja FC Hollywood välttyi sille niin tavalliselta jatkuvalta draamalta. Carlo Ancleottin alaisuudessa Bayern oli jopa yllättävän vaisu. Olen aina arvostanut Ancelottin korkealle, mutta nyt meno näytti ennen yllätyspotkuja varsin virkamiesmäiseltä. Olen silti sitä mieltä, että Bayern teki hieman hätiköidyn päätöksen päästäessään Ancelottin pois ja seuralla on syytä olla hyvä plan B tulevan valmentajanimen varalle. PSG:tä vastaan Bayern oli kuitenkin aidosti heikko ja joukkueen otteiden on parannuttava rutkasti, muuten kaudesta uhkaa tulla täydellinen pannukakku. Bayernin lisäksi myös toinen saksalaisseura, eli Dortmund on pelannut tuloksellisesti heikoksi. Toki vastassa on ollut Tottenhamin ja Real Madridin tapaisia huippujoukkueita, mutta kuusi päästettyä maalia kahteen otteluun on auttamatta liikaa. Dortmundin pelitapa on kunnianhimoinen ja uhkarohkea, mutta erityisesti Euroopassa kyyti on ollut kylmää.
JT: Bayernissa kaikki ei selvästikään ollut kunnossa, sillä Ancelottin tasoista huippuluotsia tuskin yhden rökäletappion perusteella potkittiin pellolle. Ykköstähti Robert Lewandowskin julkinen arvostelu seuran siirtopolitiikkaa kohtaan oli selvä osoitus müncheniläisiä ravisuttelevasta turbulenssista. Toimittajamme Ville Rahijärvi kirjoitti aiheesta erinomaisen artikkelin. Suurseurojen takaa nostaisin esiin parikin joukkuetta. Ykköskorista A-lohkoon arvottu Benfica hävisi kotonaan CSKA Moskovalle ja otti peräti 0–5 kuokkaan FC Baselin vieraana. Seuraavissa peleissä lissabonilaiset kohtaavat lohkoa suvereenisti hallinneen Man Unitedin, joten ilman suonenvetoja jatkopaikka jää haaveeksi. Viime kauden yllättäjäjoukkue Monacossa nähtiin suurta vaihtuvuutta, mutta hyvä nippu ruhtinaskuntalaisilla pitäisi siltikin olla. Leonardo Jardimin poppoo tuli viime kaudella tunnetuksi huimista maalimääristä, mutta kahteen peliin joukkue on yrittänyt maalintekoa vain 19 kertaa, mikä on sama määrä kuin Real Madridin ja Tottenhamin kohdanneella APOEL:lla. Tasuri Leipzigissä oli kelpo tulos, mutta 0–3-kotitappio Portolle taas ei ollut.
Paulanerin perinteisessä PR-tilaisuudessa Bayern-tähtiä nauratti, mutta muutoin meno on ollut nihkeää. (Alex Grimm/Getty Images)
Altavastaajat eivät ole juurikaan yllätyksiä järjestelleet. Onko ero huippuihin kasvanut liian suureksi?
KT: Suuret ovat suuria, se on nykyjalkapallon valitettava realiteetti. Toki joukkoon mahtuu Monacon tapaisia piristäviä poikkeuksia, mutta karu fakta on se, että Mestarien liigasta on tullut melko tylsä ja ennalta arvattava turnaus. Tällä hetkellä suurin toivo lepää Napolin, Roman ja Sevillan kaltaisissa melkein huippujoukkueissa, jotka voivat pöljänä päivänä haastaa tosissaan ökyseuroja. 32 joukkueen alkulohko tarkoittaa kuitenkin useaa selkeää heittopussia ja lohkovaiheesta uhkaa tulla melko tylsä, sillä liki jokaisessa lohkossa isot alkavat erottua massasta jo parin ensimmäisen pelikierroksen jälkeen.
JT: Komppaan Kallea. Jalkapallomaailma edustaa vapaan markkinatalouden peruslogiikkaa, jossa isot kasvavat entistä suuremmiksi. Vaikka myös pienemmät seurat – varsinkin Englannissa – ovat tietysti hyötyneet lajiin virranneesta rahasta, on ero suuriin kasvanut entisestään. Vaikka pelejä ei voiteta rahalla, tarjoaa jättiseurojen järisyttävä ja markkinalogiikan mukaan alati kasvava pääoma mahdollisuuden tehdä investointeja eli hankkia parempia pelaajia, jotka luonnollisesti mahdollistavat pelisuunnitelman paremman toteuttamisen. Tässä mielessä ensi kaudeksi voimaan tuleva uudistus, jossa isoista maista nähdään enemmän joukkueita alkulohkoissa, on enemmän kuin tervetullut. Tämän kauden turnauksessa on monta lohkoa, jossa jatkopaikat pystyi jakamaan jo ennen ensimmäistäkään peliä. Tasainen G-lohko on mukava poikkeus, mutta muilta osin jännitettävää riittää lähinnä toisen jatkajan ja Eurooppa liigaan menijän suhteen.
Englantilaisjoukkueet ovat sakanneet viime vuosina, mutta nyt lädit ovat startanneet terävästi. Löytyykö viisikosta jopa mestarikandidaatteja?
KT: Sivusinkin osittain tätä kysymystä jo aikaisemmin, mutta minusta Chelsea ja kummatkin Manchesterin joukkueet ovat täysin valideja mestarikandidaatteja tämän kauden Mestarien liigassa. Tottenham on aloittanut oman eurotaipaleensa vahvasti, mutta omissa papereissani liljanvalkoisten materiaali ei kuitenkaan kestä vertailua aivan absoluuttisen huipun kanssa, vaikka esimerkiksi Harry Kane hurjassa vireessä onkin. Manchester Unitedia ei toki vielä ole testattu tällä kaudella toden teolla, sillä Punaisten paholaisten alkukauden otteluohjelma on ollut varsin helppo. Jose Mourinho vaikuttaa kuitenkin jälleen löytäneen sisäisen palonsa ja United kairaa jälleen tärkeitä ja tiukkoja voittoja, mikä on mestarin merkki.
JT: Englantilaiset ovat selvästi panostaneet joukkueidensa syvyyteen, mitä tarvitaan ehdottomasti, kun siirrytään ensi vuoden puolelle. Vuodenvaihteen otteluruuhkan jälkeen alkaa todellinen suma, kun Mestarien liigan jatkopelien ohella pelataan joka viikko Valioliigaa ja siihen päälle vielä FA Cupia, joten todelliset testit tulevat helmi-maaliskuun tienoilla. Mitä tulee mestaruuspotentiaaliin, niin Antonio Conten loistavasti organisoitua Chelseaa kannattaa ehdottomasti pitää silmällä. Länsilontoolaiset olivat Atleticon vieraana selvästi parempi joukkue, eikä kovasti uurastavaa ja kompaktia ryhmää ole helppo kaataa. ManU:n nostin esiin jo ennen kauden alkua. Mourinho on koonnut Unelmien teatteriin todella fyysisen joukkueen, joka ei hyökätessä ole maanosan kärkeä, mutta vaikea voitettava, jos ja kun se malttaa pelata inhorealistista cup-palloa, mistä lusitaanin joukkueet ovat tulleet tunnetuksi. City taas on hurjassa vireessä ja hyökkäysvoimaa riittää aina Kiovan finaaliin asti. Puolustus on edelleen kysymysmerkki, varsinkin kun Benjamin Mendy teloi polvensa ja on pitkään sivussa. Näkisin kuitenkin, että englantilaisilla on ensimmäistä kertaa moneen vuoteen aidot saumat voittaa maanosan ykkösturnaus.
Jos siirretään fokus yksittäisiin pelaajiin, niin ketä nostaisit esille avauskierrosten perusteella?
KT: Viisi maalia kahteen pelattuun otteluun paukuttanut Harry Kane on ilmeinen valinta esiin nostettavista pelaajista. Myös lähinnä pahassa kunnostautunut Neymar on ollut kahdessa pelaamassaan ottelussa suorastaan huikaisevan hyvä. Cityn John Stones on tehnyt niin ikään kaksi maalia ja siinä sivussa syötellyt palloa keskimäärin liki 120 kertaa ottelua kohden hämmästyttävällä yli 95% onnistumistarkkuudella. Stonesin debyyttikausi Manchesterissa oli vaikea, mutta tällä kaudella hän on alkanut näyttää yli 50 miljoonan euron arvoiselta pelaajalta.
JT: Viiden maalin Kane ei ole jättänyt juurikaan epäselvyyksiä nykykunnostaan. Maanosan kliinisimpiin viimeistelijöihin kuuluva Spurs-hyökkääjä uurastaa kovalla työmoraalilla illasta toiseen ja tekee älykkäillä juoksuillaan muille tilaa. Sevilla on avannut UCL-kautensa terävästi ja vaikka neljän maalin Wissam Ben Yedder on vastannut maalinteosta, nostan esiin keskikenttää dominoivan Steven N’Zonzin. Pitkäraajainen ranskalainen lienee maanosan aliarvostetuimpia pelaajia, sillä N’Zonzi on paitsi loistava katkoja ja pallonriistäjä, liikuttaa hän pelivälinettä hurjan laadukkaasti. 173 kertaa syöttänyt pohjapelaaja on pannut pallon 167 kertaa omille. Se on hurja määrä ottaen huomioon, että Sevilla vieraili avauskierroksella Liverpoolissa, jonka vastaprässin ohi pelaaminen ei ole helppo tehtävä.
Kansikuva: Gonzalo Arroyo Moreno/Getty Images