Isojen eurooppalaisseurojen tulo Suomeen pelaamaan kesän harjoitusotteluita on ollut viime vuosien trendi. Viime kesänä harjoituspelin järjesti Ilves, sitä edellisinä vuosina kentällä nähtiin HJK. Lähinnä varainkeruuseen tarkoitetut harjoituspelit ovat kuitenkin karhunpalvelus niin järjestävälle joukkueelle kuin koko suomalaiselle jalkapallokulttuurille.
On toki hienoa, että Suomeen saadaan Liverpoolin tai Barcelonan tasoisia huippuseuroja. Todellisuus ei kuitenkaan ole ollut niin hienoa, miltä se ajatuksen tasolla kuulostaa. Esimerkiksi HJK:n toissa kesänä Olympiastadionilla kohdannut Liverpool saapui Helsinkiin 16 pelaajan voimin. Paikalla olleena voin todeta, etten ole ikinä nähnyt niin surkeaa jalkapallo-ottelua. Suuri ero taitotasossa yhdistettynä panoksettomuuteen teki pelistä suoranaista läpsyttelyä.
Anteeksi vaan, mutta kotimaisten pelaajien suusta tulevat – todella väkinäiset – ”kiva päästä testaamaan taso maailman huippuja vastaan” -kommentit ovat kaikkea muuta kuin uskottavia. Uskallan väittää etteivät edes Veikkausliiga-pelaajat löydä motivaatiota pelata merkityksetöntä ottelua ylivoimaista vastustajaa vastaan. Vastaavasti huippuseuroille, kuten Olympiastadionilla vierailleelle Barcelonalle näytöspelien ainoa funktio on hakea pelituntumaa kesälomien jälkeen.
Klubin varainkeruu-otteluissa sentään kävi jonkun verran väkeä, mutta Ilveksen viime kesän vastaava oli pahemman luokan farssi. Valencian Ratinassa kohdanneet Tupsukorvat eivät ilmoittaneet pelin lopullista yleisömäärää, mutta erinäisten arvioiden mukaan se vaihteli jossain neljän ja kuuden tuhannen välillä, mikä on surkea lukema.
Farssin tapahtumasta tekivät myös lippujen hinnat, jotka alkoivat 34 eurosta. Siis minimissään 34 euroa, jotta pääsee näkemään Ilveksen pelaavan harkkahöntsän kakkosmiehistöllä pelaavaa Valenciaa vastaan. Ihan noin vertailun vuoksi olen lähdössä ensi viikolla Saksaan katsomaan Bundesliigaa ja sain Borussia Mönchengladbachin ja Hertha Berlinin väliseen otteluun lipun 27 eurolla.
Surullisen Ilves–Valencia-ottelun suurin kärsijä oli kuitenkin Ilves itse. Tupsukorvien avauksen miehistä kyseisessä höntsäpelissä loukkaantui Marco Matrone, Felipe Aspegren ja Antti Hynynen. Seuraavista kolmesta pelistään Ilves napsi vain kaksi pistettä, vaikka se pelasi alapuolellaan olleita FC Lahtea, Interiä ja pisteautomaatti PK-35 Vantaata vastaan. Kaikki kolme ottelua ajoittuivat noin puolentoista viikon sisään Valencia pelistä. Ei siis ole suuri vääryys väittää Ilveksen menettäneen mitalinsa juuri farssiksi kääntyneeseen varainkeruupeliin.
Silkkaa typeryyttä harrasti myös HJK toissa kesänä. Elokuun alussa höntsätty harjoituspeli Liverpoolia vastaan ajoitettiin niin typerästi kuin sen voi suinkin ajoittaa. Ottelu pelattiin Mestarien liigan karsintapelien välissä. Ottaen huomioon, että Klubi joutui matkaamaan vielä pitkälle Kazakstaniin, ikimuistoiseen Astana-otteluun, ei voi kuin päätä pyöritellä.
On tietysti huomioitava, että Veikkausliigaseurojen talous on tiukilla ja ison eurooppalaisen joukkueen tuominen Suomeen saattaa tuoda merkittäviä lisätuloja. On kuitenkin vastenmielistä, että se ollaan tehty oman sarjan kustannuksella, sillä isojen sarjojen Off-season ajoittuu kotimaisen futiskesän kiihkeimpään taitteeseen.
Kotimaisen lajiväen on siis turha kitistä, ettei Veikkausliigaa tai laajemmin Suomi-futista arvosteta, jos pääsarjaseurat halventavat merkityksellisiä pelejä rahastushöntsien kustannuksella.
Arsenalin ja Manchester Cityn kaltaisten huippujoukkueiden kohtaaminen Suomen maaperällä on kiva lisä futiskesään, mutta on järjen vastaista, että Veikkausliigaseurat haaskaavat aikaansa ja energiaansa turhiin ja viihdearvoltaan täysin ala-arvoisiin otteluihin.
Arvon Veikkausliigaseurat, jos siis haluatte kehittää kotimaista futista, futiskulttuuria ja kohottaa lajin arvostusta, tehkää se Suomifutiksen ehdoin. Rahastushöntsät ovat pyllistys koko suomalaiselle jalkapalloväelle, eikä niitä pitäisi järjestää kesken sarjakauden.
Jos ulkomaalaisia seuroja haluaa nähdä, kannattaa lähteä ulkomaille katsomaan näiden edesottamuksia. Tunnelmaa tai sarjapisteiden tuomia panoksia isot seurat eivät kuitenkaan tuo mukanaan. Kaiken kukkuraksi liput monien ulkomaisten suurseurojen peleihin ovat halvempia, mitä suomalaisseurat ovat rahanhimoissaan höntsäpeleistä pyytäneet.
Ainakaan toistaiseksi yksikään Veikkausliigaseura ei ole ilmoittanut pelaavansa turhia harjoituspelejä keskellä kesää. Toivotaan siis, ettei näitä ei ketään palvelevia rahastushöntsiä nähdä – enää koskaan.
Kansikuva: Mika Kylmäniemi / All Over Press