Tällä kaudella New York Islandersin Mathew Barzal, Vancouver Canucksin Brock Boeser sekä Arizona Coyotesin Clayton Keller ovat tulokaspelaajista ne, ketkä ovat keränneet kaikista suurimmat otsikot huikeilla debyyttikauden otteillaan NHL-jäillä. Kyseinen kolmikko ratkaisee myös mitä todennäköisimmin Calder-pokaalin kohtalon keskenään.
Ensimmäistä täyttä kauttaan tarunhohtoisessa liigassa pelaa myös Winnipeg Jetsin Kyle Connor, joka tuskin tulee vuoden tulokkaan palkintoa pokkaamaan. Itseasiassa, hän tuskin tulee olemaan edes ääniharava valintoja tehdessä. Tämä saattaa kuitenkin olla laitapelaajalle vain eduksi.
Connor on osunut tähän mennessä jo 29 kertaa maalirautojen väliin. Jetsin nuoren maalipyssyn kausi isoissa valoissa on ollut erinomainen, vaikka hänen huippuotteet jäällä tuntuukin jääneen suurilta osin vaille ansaitsemaansa huomiota. 21-vuotiaan yhdysvaltaisen joukkuekaverit ovat sen sijaan keränneet kehuja ja suitsutusta manitobalaisseuran loistokkaasti sujuneella kaudella. Suomalaistykki Patrik Laine on jatkuvassa valokeilassa, tamperelaislähtöisen pujoparran tavoitellessa NHL:n maalikuninkuutta tosissaan.
Vuoden tulokkaalle jaettavasta Calder-pokaalista käydään tiukkaa taistelua tällä hetkellä. Connorin maalimäärään on yltänyt myös Vancouver Canucksin Boeser, mutta hän on edelleen sivussa kolmisen viikkoa sitten sattuneen pahannäköisen loukkaantumisen vuoksi. Boeser jäi New York Islandersin Cal Clutterbuckin kovan taklauksen alle sillä seurauksella, että törmäsi kaukalon laitaan loukaten alaselkänsä pahannäköisesti. Clutterbuckin joukkuekaveri Barzalin kausi on ollut myös sensaatiomainen ja hän tuntuisikin olevan vahvin ehdokas arvostetun tittelin saajaksi. Samalla kun Barzalin ympärillä on kuhinaa riittänyt, on hiljainen Jets-laituri tehnyt tulosta kaikessa rauhassa.
Connor näpäyttänyt epäilijöitään
Jetsillä on ollut tällä kaudella paljon tulivoimaa hyökkäyksessä. Joukkue on tehnyt koko sarjan kolmanneksi eniten maaleja ja myös Connorin panos tuloksenteossa on ollut merkittävä. Hän on hiipinyt kuin varkain Laineen jälkeen jo Winnipegin toiseksi parhaaksi maalintekijäksi, ohi Nikolaj Ehlersin. Vakuuttavasta pistekertymästä (29+22=51) huolimatta Jetsin kolmen vuoden takainen ykköskierroksen varaus on pysynyt verrattain aliarvostettuna. Kun katsoo nuorukaisen kypsää pelaamista jäällä, tuntuu vähintäänkin kummalliselta, ettei mies ole yltänyt otsikoihin nähtyä enempää.
Olisi liian helppoa väittää Connorin pärjäävän vain, koska hän on saanut rinnalleen huippuluokan ketjukaverit. Blake Wheeler ja Mark Scheifele ovat tietenkin kovia pelimiehiä, mutta ilman luonnetta ja kykyjä Connor ei olisi paikkaansa kaksikon rinnalla ansainnut.
Muiden piittaamattomuudella on myös hopeareunus. Onkin näyttänyt siltä, että Connor saa itsestään parhaan irti juuri silloin, kun hänen kykyihinsä ei luoteta. Lupaavana teini-ikäisenä Connor jäi ulos maajoukkueen kehitysohjelmasta, NTDP:sta, johon hän vastasi takomalla 31- ja 34 maalia peräkkäisillä kausilla Yhdysvaltain suurimmassa junioriliigassa USHL:ssä. Kun viime kaudella Connor ei vielä pystynyt vakiinnuttamaan paikkaansa Jetsin NHL-ryhmässä, joutuen pelaamaan AHL:n puolella valtaosan kaudesta, paukutti hän sisuuntuneena kunnioitettavat 44 tehopistettä Manitoba Moosen riveissä. Ja nyt kun Connor on noussut vakiokokoonpanoon Winnipegissä, ei hän ole enää taakseen katsonut.
Viime viikolla Connor upotti jatkoaikaosumillaan sekä Los Angeles Kingsin että Anaheim Ducksin. Ehkä pikkuhiljaa kiekkoileva maailma myös Manitoban ulkopuolella on löytämässä maaliahneen hyökkääjän.
Artikkelikuva: Getty Images