Alle 18-vuotiaiden MM-kisat ovat tältä vuodelta saatu pakettiin. Suomi sijoittui USA:n takana hienosti toiseksi. Kolmatta vuotta peräkkäin finaalissa pelannut Pikkuleijonat oli kisojen selkeä onnistuja. Kahdesta jatkoajasta selvinnyt joukkue kykeni venymään tärkeissä paikoissa. Nyt on aika katsoa, ketkä pelaajat onnistuivat ja ketkä eivät. Kenen osakkeet nousivat tulevaan varaustilaisuuteen ja kenen laskivat.
Onnistujat
Suomella on neljä selkeää onnistujaa. Ensimmäisenä joukkueen kapteeni ja suurin yllättäjä Aarne Talvitie. Tämä Espoon Bluesin kasvatti on suomalaisen kiekkoilijan ihannetyyppi. Perustaidot kunnossa ja erinomainen luonne. Työkone Talvitie ihastutti MM-kisoissa hyökkäyspään onnistumisillaan. Aiemmin erityisesti työmäärästä ja johtajuudestaan tunnettu kapteeni osoitti kykenevänsä erinomaisiin hyökkäyspään suorituksiin myös kansainvälisissä peleissä. Talvitie on rankattu varsin alas kesän varauslistoilla. Koko kauden Bluesin ASM-joukkueessa pelannut työmyyrä saattaakin tehdä varsin suuren nousun kesään mennessä.
Kenties kisojen onnellisin onnistuja on ikäluokan kärkilahjakkuuksiin kuulunut Kristian Vesalainen. Vaikean kauden Frölundassa pelannut HIFK kasvatti oli kisojen ykköshyökkääjä. Erinomaisesti sujuneet arvokisat saattavat pelastaa HPK:hon siirtyneen lahjakkuuden unelmat ensimmäisen kierroksen varausnumerosta ensi kesän varaustilaisuudessa. Kisojen tähdistöön valittu Vesalainen pelasi erinomaisella tasolla läpi kisat ja piti huolen, että vastustajat joutuivat pelistä toiseen varautumaan erikseen Vesalaisen ylivoimauhkaan.
Kolmas selkeä onnistuja on Frölundassa pelaava Blues kasvatti Joni Ikonen. Nuoren hyökkääjän ennakkoluuloton hyökkäyspelaaminen ihastutti läpi kisojen. Kanada pelissä saatu vamma saattoi hidastaa tahtia hieman, mutta vammoista huolimatta peli on nostanut Ikosen osakkeita varaustilaisuudessa. Vahvan luistelunopeuden omaava Ikonen on pienikokoinen, mutta kompensoi kovalla kamppailutahdolla luonnollisia puutteitaan erinomaisesti. Itseään yli 10cm pitempien puolustajien kanssa kamppailu on sujunut mallikkaasti läpi kisojen ja tämä lupaa hyvää kesälle.
Neljäs selkeä onnistuja oli loistavan liigakauden pelannut puolustaja Miro Heiskanen. HIFK:n puolustuksen tukipilareihin noussut pakkilahjakkuus pelasi huipputasolla jokaisen pelin kisoihin saavuttuaan. Oman joukkueen pronssipelin väliin jättäminen oli varmasti oikea ratkaisu Heiskaselta. Erinomaiset otteet kisoissa saattavat nostaa nuorukaisen jopa ensimmäisen kierroksen varaukseksi. Heiskanen oli kisojen tähtipuolustaja ja samalla tehoili kunnioitettavat 2+10 seitsemään otteluun. Tällä irtosi puolustajien pistepörssin kärkipaikka ja varmasti iso plussa pelaajatarkkailijoiden papereissa.
Epäonnistuminen vai liian suuret odotukset?
Viime vuosina kun Suomen maajoukkue on lähtenyt arvokisoihin, on yksi asia ollut selvyys. Tolppien välissä pelaa kisojen kärkipelaaja. Näin piti olla myös tänä vuonna. Ukko-Pekka Luukkonen on pelannut vakaan kauden ja taistelee jopa ensimmäisen kierroksen varausnumerosta. MM-kisat ovat kuitenkin sujuivat HPK maalivahdilta ailahdelleen. Isokokoinen Luukkonen aika ajoin väläytteli osaamistaan, mutta kisojen iso kuva on hänen kohdallaan keskinkertainen. On julmaa arvioida juniori-ikäisen pelaajan epäonnistumista, mutta kun puhutaan maalivahdista joka saattaa livahtaa NHL:ään ensimmäisellä kierroksella, on aihetta kysyä onnistumisien perään. Luukkonen torjui jo vuosi sitten Suomen mestaruuteen. Tänä vuonna odotukset olivat siis korkealla. Luukkonen kykenee voittamaan pelejä joukkueelleen kansainvälisissäkin karkeloissa. Tänä vuonna sitä huippusuoritusta ei vaan nähty.
Toinen suurin odotuksin kisoihin lähtenyt pelaaja oli Jyp:n Urho Vaakanainen. Aikanaan Pohjola-leirin parhaaksi valittu pakkijärkäle pelaa jo toista vuottaan liigassa. Vaakanaiselta odotettiin erittäin paljon kisoihin lähdettäessä. Missään nimessä kisat eivät menneet penkin alle, mutta parempaankin olisi pystytty. Vaakanainen pelasi vakaata peliä läpi kisojen. Hyvää avaustyöskentelyä ja peruspelaamista pelistä toiseen. Näyttävyys jäi valitettavasti puuttumaan. Vaakanaista on aika ajoin verrattu Teppo Nummiseen pelaamisen suhteen. Erinomainen peruspelaaminen on maailmanluokkaa, mutta kyvyt riittäisivät huomattavasti kovempiin tehoihin hyökkäyspäässä ja näyttävämpiin taklauksiin omassa päässä. Vaakanainen oli joukkueen luottomies kisoissa. Tämä ei kuitenkaan aiheuta riemunkiljahduksia scouttikatsomossa.
Alle 18-vuotiaiden MM-kisat ovat nostaneet profiiliaan viime vuosina huimasti. Vielä viime vuosikymmenellä televisioituja otteluita haastatteluineen oli turha toivoa. Yhtä harvassa olivat ne kisat, jossa pelasi jo lähes sadan liigaottelun veteraaneja. Kisojen tason ja suosion kasvun myötä odotukset ovat kasvaneet huomattavasti. Huippulahjakkuuksilta odotetaan huippusuorituksia peleistä toiseen. Perustasonsa ylittäminen saattaa nostaa osakkeita huomattavasti jatkossa. Samoin käy, jos kisat eivät vastaa niitä suuria odotuksia, mitä kärkipelaajille asetetaan ennen kisoja. Tason ja suosion nousu miellyttää jääkiekon suurkuluttajia. Pelaajille se on kuitenkin kaksiteräinen miekka, kuten nämäkin kisat näyttivät. Joidenkin osakkeet nousevat, toisten laskevat.
Kansikuva: AOP