Leimaa kisapassisi jo nyt – voita matka jääkiekon MM-kisoihinSaksan Bundesliigassa otettiin täksi kaudeksi käyttöön paljon etukäteiskeskustelua aiheuttanut videotuomarijärjestelmä VAR (Video Assistant Referee). Tähän mennessä sitä on ehditty hyödyntää useissa epäselvissä tilanteissa, mutta varauksetonta innostusta ja luottamusta ei videotuomarointi ole silti onnistunut herättämään.
Kauden 2017-2018 ensimmäisellä puoliskolla, Hinrundella, käytettiin VAR:ia hyväksi kaikkiaan 1041 kertaa 153 sarjaottelussa, mikä tekee keskiarvoksi 6,8 tarkastusta yhtä peliä kohden. Valtaosa – kaikkiaan 750 – näistä tarkastuksista oli kuitenkin niin sanottuja ”äänettömiä tarkastuksia”, joissa videotuomari arvioi epäselvän tilanteen videolta ilman, että se edes johti kentällä olleen erotuomarin kontaktoimiseen.
Yhteensä 50 tarkastusta syyskaudella oli sellaisia, joissa videotuomari pyysi erotuomaria katsomaan tapahtuneen epäselvyyden uudelleen kentän laidalla olleesta monitorista. Päätuomarin päätös piti vain kahdesti hänen nähtyä tilanteen uudelleen, eli kaikkiaan 48 tuomiota muuttui videotarkistuksen jälkeen.
Pilkottaessa tilastoja vieläkin pienemmiksi voi todeta, että 48:sta tarkastuksesta 37 tilannetta oli täysin kiistattomia ja selkeitä rikkeitä. Toisin sanoen VAR-järjestelmän onnistumisprosentiksi syyskaudella muotoutui siis 77%. Muut 11 tapausta joihin videotuomari puuttui, aiheutti erinäisiä, kyseenalaisia lopputulemia syyskauden otteluissa.
Yksi räikeimmistä esimerkeistä nähtiin Stuttgartin ja Freiburgin välisessä ottelussa lokakuun lopulla.
Ottelua oli ehtinyt kulua vain reilut kymmenen minuuttia, kun Freiburgin puolustaja Caglar Söyuncu osui tahattomasti palloon kädellään kamppailessaan pallosta Stuttgart-hyökkääjä Daniel Ginczekin kanssa. Erotuomari antoi pelin jatkua Stuttgart-pelaajien viittelöinneistä huolimatta, ja tämä johti sitten videotuomarin väliintuloon. Erotuomari katsoi tilanteen kentän laidalla monitorista ja ajoi näkemänsä seurauksena puolustaja Söyüncün punaisella kortilla ulos ottelusta. Syy oli maalipaikan estäminen kädellä pelaamalla, vaikka tosiasiassa Ginczekillä ei ollut käytännössä mitään mahdollisuutta tehdä maalia kyseisestä tilanteesta, oltuaan niin kaukana maalista. Kovan tuomion seurauksena alivoimalle joutunut Freiburg hävisi lopulta pelin 3-0 lukemin.
Herääkin kysymys, onko 77% riittävän korkea lukema perustelemaan videotuomarien käytön Bundesliigassa? Monien mielestä ei.
Tuomari tarkastaa epäselvää tilannetta Kölnin ja Mönchengladbachin välisessä ottelussa. (Kuva: Dean Mouhtaropoulos/Getty Images)
Salaisista ohjeistuksista hämmenystä
Koko VAR-järjestelmä sai jopa skandaalimaisia piirteitä viime marraskuussa, kun arvostettu jalkapallolehti Kicker paljasti, että Bundesliigan videotuomarit olisivat saaneet salaisen ohjeistuksen muuttaa käytäntöjä videotarkastelun suhteen – ilman, että seuroja oltiin informoitu asiasta etukäteen.
Sen sijaan, että tarkastuksen piiriin kuuluisi vain ”selvät ja kiistattomat virheet”, kuten maalit, rangaistuspotkut, suorat punaiset kortit ja väärät rikkeen tekijät, videotuomareita ohjeistettiin informoimaan erotuomareita myös niissä tilanteissa, joissa rike ei ollut luonteeltaan täysin yksiselitteinen. Tämä luonnollisesti johti yhä useampiin tarkastuksiin. Kicker-lehden paljastus sai myös Saksan Jalkapalloliitto DFB:n presidentin Reinhard Grindelin jyrähtämään ja pian VAR-projektin johtamisesta vastannut Helmut Krug vapautettiin tehtävästään väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Hänen tulkittiin vaikuttaneen liiaksi kentällä olleiden tuomareiden päätöksiin.
Toinen varsin ongelmallinen seikka on avoimuuden puute, joka videotarkastuksista syntyy. Stadionin lehtereillä olevat kannattajat eivät välttämättä aina edes ole perillä siitä, mitä tilannetta erotuomari on katsomassa televisioruudusta. Onko luvassa rankkari vai heilahtaako kenties punainen kortti jollekin?
Videotuomarijärjestelmää on pyritty kehittämään kokoajan ja tarkoituksena olisi vähentää videotuomarin ja erotuomarin välistä kommunikointia entisestään. VAR:in puuttumista tulkinnan varaisiin harmaalla alueella pelaamisiin on tarkoitus vähentää. Vastaavasti erotuomareita on kannustettu toimimaan omien vaistojensa pohjalta ja tekemään omat ratkaisunsa itse.
Suurin vastarinta on tullut kannattajien suunnalta
Ei ole ollut yllätys, että kannattajien suunnalta kritiikki videotuomarijärjestelmää kohtaan on ollut äänekästä. Yleinen mielipide aktiivikannattajien keskuudessa näyttäisi olevan se, että VAR:ia pidetään lähinnä televisiokatsojille suunnattuna ohjelmanumerona, josta paikan päälle otteluun tulleet katsojat eivät juurikaan hyödy mitenkään.
Tällä kaudella jokainen VAR:ista aiheutunut pelikatko on johtanut äänekkäisiin protesteihin kannattajapäädyissä – siitäkin huolimatta, että videotuomarin ratkaisu olisi potentiaalinen hyöty omalle joukkueelle.
Yllä mainitun Stuttgart-Freiburg ottelun lisäksi tällä kaudella on nähty useita muistakin kiistanalaisia tilanteita ja tuomiota Bundesliigassa. Seuraavassa niistä kummallisimmat:
VfB Stuttgart- 1. FC Köln
Ottelun ollessa jo lisäajalla 1-1 tilanteessa, Kölnin Sehrou Guirassy ja Stuttgartin Dennis Aogo törmäsivät Stuttgartin rangaistusalueella. Erotuomari vihelsi pilliin ja tuomitsi vieraille rangaistuspotkun. Videotuomari puuttui kuitenkin tilanteeseen, jonka seurauksena tuomio kumottiin. Hetkeä myöhemmin Stuttgart iski dramaattisesti 2-1 voittomaalin. Köln koki luonnollisesti, että heiltä varastettiin voitto.
1. FC Köln – Eintracht Frankfurt
Frankfurtin 1-0 vierasvoitto Kölnistä oli hyvin pitkälti seuraus videotuomarin päätöksestä. Köln-maalivahti Timo Horn syöksyi palloon, josta kamppaili myös Frankfurtin hyökkääjä Mijat Gajinovic. VAR:in tuomio oli rangaistuspotku ja pallo vietiin 11 metriin, vaikka tv-kuvien perusteella näytti ilmeiseltä, että Hornin ensimmäinen kontakti oli nimenomaan pelivälineeseen. Sebastian Haller upotti kyseenalaisen rankkarin kylmänviileästi sinetöiden vieraille voiton.
Borussia Dortmund – FC Schalke 04
Signal Iduna Parkin yleisö juhli raivokkaasti Pierre-Emerick Aubameyangin tekemää 1-0 maalia paikallisvastustaja Schalkea vastaan. Hidastukset kuitenkin paljastivat selvästi, että gabonilainen hyökkääjä osui palloon kädellään ennen sen ylittäessä maaliviivan. Videotuomari ei kuitenkaan puuttunut tilanteeseen. Schalken kannalta onni onnettomuudessa oli, että se käänsi lopulta 0-4 tappiotilanteen tasapeliksi ottelun lisäajalla
1. FSV Mainz 05 – SC Freiburg
Viime kierroksen päätösottelussa kuluvan viikon maanantaina erotuomari Guido Winkelmann ehti puhaltaa ensimmäisen kolmevarttisen päätökseen. Pelaajien päästyä jo pukuhuoneiden puolelle videotuomari ilmoitti erotuomarille Freiburgin Marc-Oliver Kempfin pelanneen palloa kädellään omalla rangaistualueella hetkeä aiemmin. Tuomari Winkelmann kutsui yllättäen pelaajat takaisin kentälle ja Mainz sai takautuvasti rangaistuspotkun. Pablo de Blasis tykitti Mainzin voittoon ja kotijoukkue vei kaikki kolme pistettä putoamisen kannalta erittäin tärkeässä kamppailusta.
Lähteet: Deutche Welle, Kicker, ESPN
Artikkelikuva: Getty Images