Kausitodistus: Lukko – Epäonnistunut kasvojen puhdistus päättyi kevään farssiin

Ruutu LogoVoit katsoa kaikki Liigan ottelut tuttuun tapaan Ruutu+ -palvelun kautta.

Lukon kausi 2016-17 oli todellinen mahalasku. Vaikka Raumalla ei ole niitetty erityisen paljoa menestystä viime vuosina, niin jääminen kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle oli todellinen farssi. Raumalla tapahtui paljon muutoksia sesongin jälkeen ja Lukko lähti uuteen ajanjaksoon Pekka Virran alaisuudessa. Kaudesta muodostui kuitenkin isoista odotuksista huolimatta pettymys.

Maalivahdit

Raumalaiset lähtivät jälleen kauteen Kaapo Kähkönen ykkösvahtinaan. Vuotta aiemmin syksyllä Raumalla painettiin paniikkinappula pohjaan, kun Kähkösen otteet ailahtelivat alkukaudella. Tuolloin seura hankki Jakub Stepanekin vahvistamaan maalivahtiosastoa, vaikka Kähkönen nostikin tasoaan huomattavasti sesongin vanhetessa.

Tällä kaudella paniikkinappulalle ei ollut mitään tarvetta. Kähkönen esiintyi tasaisen varmasti heti alusta lähtien ja oli ehdottomasti yksi sarjan parhaista maalivahdeista. 21-vuotias pelasi lopulta 56 ottelussa, mikä oli ylivoimaisesti eniten Liiga-vahdeista. Nollapelejä kertyi peräti kuusi, mikä oli niin ikään sarjan isoin lukema. Kähkönen kohosi viimeistään tällä kaudella Liigan maalivahtien terävimpään eliittiin. Miehen sopimus Lukon kanssa päättyi tähän kauteen ja seuraava siirto tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoinen.

Sebastian Ylönen ja Lassi Lehtinen hoitivat Lukon nimellisen kakkosvahdin roolin. Kaksikolle kertyi yhteensä peliaikaa 350 minuuttia, kun taas Kähkönen hoiti kaiken muun. Tällä kaudella Lukko ei todellakaan kaatunut maalivahtipeliin, vaan päinvastoin: Kähkönen pelasti loistavilla torjunnoillaan raumalaisille ison nipun pisteitä.

Puolustus

Lukon puolustuksessa tapahtui kesällä isoja muutoksia, kun Jesse Virtasen, Steven Seigon ja Keaton Ellerbyn lähdöt tekivät loven joukkueen takalinjoille. Raumalaiset keskittyivät hankinnoissa enemmän puolustajiin, joiden vahvuudet ovat muualla kuin kiekollisessa pelissä. Tämä myös näkyi kaukalossa. Vaikka Lukon kausi 2016-17 oli heikko, niin joukkueen puolustajat tekivät 33 maalia. Tällä kaudella osumia syntyi vain 24.

Kiekollinen peli oli pääosin Janne Niskalan ja Rony Ahosen varassa, sillä kaksikko iski yhteensä 16 maalia. Duo kuului muutenkin raumalaisten puolustuksen tärkeimpiin palasiin ja varsinkin Niskala petrasi otteitaan paljon edellisestä kaudesta. Kokenut puolustaja kellotti reilut 23 minuuttia peliaikaa ottelua kohden, mikä oli Lukon pelaajista eniten. Niskala saalisti ylivoimalla tehot 2+9, mikä oli enemmän kuin Lukon muut puolustajat yhteensä.

Uusista hankinnoista Johan Motin ja Jyri Marttinen täyttivät ruutunsa moitteettomasti. Lukko vahvisti takalinjojaan siirtorajan lopulla William Wrennillä, mutta amerikkalaisen visiitti Raumalla jäi lyhyeksi.

Kokonaisuutena Ahonen ja Motin olivat Lukon puolustuksen kulmakivet päättyneellä kaudella. Simo-Pekka Riikolan, Roni Seväsen ja Atte Mäkisen sesongit olivat vastaavasti vaisuja, joskin vastuuta tuli todella maltillisesti.

36-vuotias Janne Niskala oli edelleen tärkeä palanen Lukon ylivoimapeliä. Kuva: AOP

Hyökkäys

Lukon hyökkäyspäässä riitti liikettä kauden aikana, muutenkin kuin kaukalossa. Kesän hankinnat eivät menneet aivan nappiin, sillä tuoreista vahvistuksista Damien Fleury, Joakim Hillding sekä Eero Somervuori saivat lähteä kesken kauden. Somervuori liittyi joukkueeseen tosin vasta aivan kauden kynnyksellä ja konkarin pätkäsopimus päättyi ennakoitua aikaisemmin loukkaantumiseen.

Raumalaisten hyökkäyspäässä varsin odotetut nimet vastasivat huutoon. KalPasta Pekka Virran mukana saapuneet Arttu Ilomäki ja Janne Keränen olivat sisäisen pistepörssin kärkinimet ja kaksikko istui tutun päävalmentajan alaisuuteen erinomaisesti.

Heikkojen hankintojen lisäksi Lukko kärsi loukkaantumisista hyökkääjien suhteen ja esimerkiksi Ville Vahalahden kausi oli osittain tämän takia pettymys. Kokenut pistelinko iski 40 ottelussa tehot 6+17, mikä oli miehen pienin pistemäärä Liigassa 19 vuoteen. Kesken kauden Raumalle saapuivat Teemu Ramstedt sekä Chris VandeVelde, joista molemmat olivat odotetun laadukkaita hankintoja. Vielä viime kaudella Philadelphia Flyersissa kiekkoillut VandeVelde oli tosin poikkeuksellisen rutinoitunut tekijä Liigaan, jonka pitämisestä tulevalla kaudella Raumalla voitaneen vain haaveilla.

Lukon hyökkäyksessä ei ollut suuria floppeja, mutta vastaavasti erityisiä ylisuorittajia tai ennakko-odotuksiin nähden yläkanttiin pelureitakaan ei löytynyt. Monen pelaajan sesonki oli kohtalainen, vaikka menestyminen olisi vaatinut useammalta taholta. Myös todelliset huippusuorittajat olivat vähissä. Kuvaavaa onkin, että Ilomäki oli Lukon parhaana pistemiehenä pistepörssin sijalla 32. Edellisenä viitenä kautena Lukon peluri on löytynyt pörssin viiden kärjestä.

Maalinteko olikin yksi Lukon akilleen kantapäistä. Raumalaiset tekivät päättyneellä kaudella vain 141 maalia, mikä oli Liigan toiseksi pienin lukema heti Jukurien jälkeen.

Kokonaisuus

Raumalla alkoi uusi, Pekka Virran johtama ajanjakso. Odotukset olivat kovat, koska Virta oli tehnyt loistavaa työtä KalPan peräsimessä ja Lukko sai tuttuun tapaan jalkeille kilpailukykyisen joukkueen.

Virran suojatit aloittivatkin kauden mainiosti: joukkue voitti 11 ensimmäisestä ottelustaan peräti yhdeksän. Kone alkoi kuitenkin yskiä ja alkutalvesta joukkueella oli kahdeksan ottelun putki, jonka aikana raumalaiset saalistivat vain kaksi pistettä. Loppukaudella loukkaantumiset astuivat kuvioihin ja runkosarjan päätöksestä tuli Lukon osalta mollivoittoinen. Lukko voitti 15 viimeisestä ottelustaan vain kolme, joten suurena yllätyksenä putoaminen Ässille pudotuspelien avauskierroksella ei tullut.

Lukolla oli kasassa varsin potentiaalinen nippu, mutta osittain avainpelaajien loukkaantumisten myötä joukkue ei päässyt juuri missään vaiheessa täyteen iskuun. Moni pelaaja suoritti kelvollisesti, mutta venymiset olivat harvassa. Juuri kukaan pelaaja ei pelannut uransa parasta kauttaan. Myös pelaajahankinnat menivät osittain pahasti metsään ja kauden aikana piti tehdä turhan isoja korjausliikkeitä.

Arvosana: 6

Kausi oli Lukon osalta raskas pettymys. Varsinkin hyökkäysosaston suhteen sesonki painui rajusti pakkasen puolelle. Kevätkausi halutaan unohtaa Raumalla varmasti nopeasti ja putoaminen juuri Ässille lisäsi suolaa kannattajien haavoihin. Pitkään kauteen mahtui toki positiivisakin hetkiä, kuten alkukauden neljän ottelun voittoputket, mutta kokonaisuutena sesonki oli erittäin heikko.

Tulevaisuus

Raumalla tapahtunee kesällä jälleen isoja muutoksia, mikä ei ole välttämättä lainkaan huono asia. Nyt Virta pääsee muovaamaan joukkuetta vielä enemmän näköisekseen. Monelle pelaajalle maisemanvaihto tehnee erittäin hyvää, joten ovet käynevät reilusti molempiin suuntiin. Myös monet avainpelaajien tontit ovat vielä auki, vaikka esimerkiksi Rony Ahosen, Ville Vahalahden ja Toni Koiviston sopimukset auttavat joukkueen rakentamista. Janne Keräsellä ja Arttu Ilomäellä on optiot ensi kaudesta ja kaksikon jatkaminen Raumalla olisi erittäin tärkeää, tai muuten joukkueen ydin uhkaa olla liian vanha.

Lukon on ennen kaikkea pystyttävä palauttamaan uskottavuuttaan. Päättynyt kausi ei ollut aivan yhtä paha farssi kuin edellinen, mutta silti valtaisa pettymys. Lukko on pelannut edellisen kerran välierissä kaudella 2014-15 ja vähintään sinne joukkueen pitäisi yltää ensi kaudellakin.

Kausitodistukset 2017-18:

Kansikuva: All Over Press