Voit katsoa kaikki Veikkausliigan ottelut Ruutu+ -palvelun kautta.
HJK palasi viime vuonna valtaistuimelleen, kun Klubi pääsi juhlimaan niin Veikkausliigan kuin Suomen Cupinkin mestaruutta. Helsinkiläiset lähtevät kauteen kiinnostavista lähtökohdista, sillä joukkueeseen on haalittu mielenkiintoisia pelaajia. Kannattajien odotukset ovat syystäkin korkealla, mutta joukkue joutuu varsinkin europeleissä todella suureen testiin.
Viime kausi
HJK lähti viime kauteen selkein tavoittein. Mestaruus oli lipsahtanut kahtena vuotena putkeen Töölön ulkopuolelle, joten Mika Lehkosuon ainoana tavoitteena oli palauttaa pokaali Klubille.
Helsinkiläisten nippu muuttui talven aikana maltillisesti. Joukkuetta vahvistettiin todellisilla täsmähankinnoilla, kun esimerkiksi Moshtagh Yaghoubi sekä Faith Friday Obilor liittyivät sinivalkoisten riveihin.
HJK avasi kauden väkevästi, sillä joukkueella oli viiden ottelun jälkeen kasassa 11 pistettä. Kuudes kamppailu päättyi tappioon, kun VPS piti pisteet Vaasassa lukemin 2–1. Kovin moni tuskin osasi arvata, että tämä jäisi helsinkiläisten kauden ainoaksi vierastappioksi. Tämän jälkeen Klubi sai parsittua puolustuksensa tiiviiksi eikä Lehkosuon suojatit päästäneet seuraavassa viidessä ottelussaan ainuttakaan maalia. Helsinkiläisten tuki ja turva oli alkukaudella Alfredo Morelos, joka tälläsi 12 ottelussa 11 maalia ennen siirtymistään skottijätti Rangersiin.
Kriittisiin europeleihin joukkue lähti viiden ottelun voittoputkessa. Walesilainen Connah’s Quay Nomads yllätti Klubin avauskohtaamisessa, mutta HJK voi kotipelin nimiinsä maalein 3–0 ja eteni jatkoon. Helsinkiläisten tie nousi pystyyn jo seuraavalla kierroksella, kun makedonialainen FK Shkendija nappasi jatkopaikan yhteismaalein 2–4.
Moni odotti Klubin konttaavan Moreloksen lähdön jälkeen, mutta toisin kävi. HJK kärsi kauden 16 viimeisen ottelun aikana vain kolme pistemenetystä, kun joukkue pelasi tasan FC Lahden kanssa sekä hävisi kotonaan kahdesti RoPSille.
Klubi nappasi mestaruuden lopulta 20 pisteen erolla KuPSiin. Töölössä päästiin juhlimaan tuplamestaruutta, kun SJK kaatui Suomen Cupin loppuottelussa syyskuun lopussa.
Siirrot
Sisään: Amr Gamal (Al-Ahli SC, Egypti), João Klauss de Mello (TSG 1899 Hoffenheim, Saksa), Riku Riski (Odds BK, Norja), Nikolai Alho (Halmstads BK, Ruotsi), Daniel O’Shaughnessy (Cheltenham Town FC, Englanti), Maksim Rudakov (FK Zenit Pietari, Venäjä), Roni Peiponen (Molde FK, Norja)
Ulos: Thomas Dähne (Wisla Plock, Puola), Lassi Lappalainen (RoPS), Henri Ölander (PS Kemi), Lucas Lingman (RoPS), Aapo Halme (Leeds United FC, Englanti), Vincent Onovo (Ujpest FC, Unkari), Demba Savage (Büyüksehir Belediye Erzurumspor, Turkki), Atomu Tanaka (Cerezo Osaka, Japani), Jesse Koivistoinen (KäPa), Tuco (Al-Khor SC, Qatar)
Lähtökohdat
Mika Lehkosuo ymmärsi vuosi sitten, miten ylivoimaisella materiaalilla pitää pelata. HJK jätti toisinaan aneemisen kyttäilyn ja prässäsi ylhäältä, mikä sai vastustajat vaikeuksiin. Hyökkäyspelissä erilaiset pelaajatyypit ja sitä kautta tullut monipuolisuus tekivät HJK:sta muille pysäyttämättömän vyöryn, joka maalasi lähes 2,5 kertaa ottelua kohden,
HJK on esiintynyt harjoituskaudella ailahtelevasti. Suomen Cupissa tulokset ovat olleet vahvoja, sillä Klubi varmisti paikkansa turnauksen loppuottelussa kaadettuaan pudotuspeleissä VPS:n, KuPSin sekä FC Hongan. Tappioitta Cup ei ole kuitenkaan sujunut, sillä Honka kukisti Klubin alkulohkon päätöskamppailussa.
Kansainväliset harjoitusottelut ovat vastaavasti sujuneet heikommin. Ruotsalaiset Hammarby ja Djurgården sekä norjalainen Sandes Ulf kaatoivat Klubin, kun taas ottelut virolaisia FC Floraa ja FCI Levadiaa vastaan päättyivät tasapeleihin.
Harjoituskauden tuloksiin ei kannata kuitenkaan kiinnittää liikaa huomiota. Klubin otteet ovat olleet nousujohteisia kauden lähestyessä ja varsinkin viimeisimmissä Cupin kamppailuissa HJK esiintyi todella vakuuttavasti.
Töölössä on käynyt tiuhempi liike kuin vuosi sitten, vaikka joukkueen runko pysyikin hyvin kasassa. Viime kauden runkopelaajsita maisemaa vaihtoivat käytännössä vain Atomu Tanaka, Thomas Dähne, Vincent Onovo sekä Demba Savage.
Klubi on vastaavasti tehnyt tukun mielenkiintoisia hankintoja. Viime kaudella 15 maalia Ilvekselle iskenyt Tuco siirtyi viime vuoden lopulla Helsinkiin, mutta kamerunilainen jatkoi matkaansa Qatariin ennen ensimmäistäkään otteluaan HJK:n paidassa. Klubi paikkasi Tucon lähdön nappaamalla riveihinsä kaksi mielenkiintoista nimeä. João Klauss de Mello on kookas hyökkääjä, joka on esiintynyt pelaamissaan otteluissaan erinomaisesti ja maaleja on syntynyt jo kaksi. Amr Gamal saapui Helsinkiin vastaavasti egyptiläisestä suurseurasta Al-Ahlista. 2,3 miljoonaa seuraajaa Instagramissa omaava hyökkääjä liittyi Klubin vahvuuteen maaliskuun lopussa ja tavoittelee paikkaa Egyptin MM-joukkueesta.
Riku Riski ja Nikolai Alho tekivät vastaavasti paluun Veikkausliigaan ja vahvistavat helsinkiläisten mielenkiintoista hyökkäyskalustoa. TPS:sta ulkomaille tammikuussa 2011 lähtenyt Riski aloitti helsinkiläisten riveissä ailahtelevasti, mutta on parantanut reilusti otteitaan kauden lähestyessä. Alhokin onnistui avaamaan maalitilinsä juuri Cupin välieräottelussa Honkaa vastaan.
Monipuolisuus onkin Klubin hyökkäyskaluston suurin vahvuus. Lehkosuolla on käytettävissään erilaisia pelaajia, joita voi hyödyntää aina vastustajasta riippuen. Evans Mensah, Enoch Banza, Gamal ja Riski ovat erittäin nopeita ja aiheuttavat harmaita hiuksia vastustajien puolustajille, isokokoinen Klauss rymistelee ja raivaa tilaa muille hyökkääjille, kun taas viime kaudella 14 maalia tykittänyt Akseli Pelvas laittaa pallon varmasti pussiin aina paikan saadessaan.
HJK:lla on pullat hyvin uunissa niin ikään keskikentän suhteen. Mosa ja Anthony Annan muodostavat kenties sarjan parhaan duon ja kaksikko täydentää toisiaan erinomaisesti. Duon yläpuolella pelaavat Filip Valencic ja Sebastian Dahlström, jotka tekevät peliä erinomaisesti. Dahlström on pelannut harjoituskaudella paljon kymppipaikalla, kun taas loistavan viime kauden pelanneen Valencicin vastuu on jäänyt hämmentävän vähälle. HJK:sta eniten maaliin johtaneita syöttöjä viime kaudella saalistanut Dahlström on tuttu näky myös keskikentän pohjalla.
Puolustuksessakaan Klubilla ei ole hätää. Hannu Patronen, Faith Friday Obilor, Ville Jalasto ja Daniel O’Shaughnessy ovat erinomaisia toppareita, vaikkakin kaksi viimeisintä pystyvät pelaamaan myös laitapuolustajina. Vasemmalla viihtyvä Juha Pirinen sekä oikean puolen hoitava Rafinha tukevat erinomaisesti hyökkäyksiä ja kaksikko on pelipaikoillaan sarjan parhaimmistoa. Norjalaisessa Moldessa pyörähtänyt Roni Peiponen tuo myös oman mausteensa Klubin puolustukseen, vaikkakin nuorukainen on kärsinyt loukkaantumisista.
Klubi saa joka tapauksessa ottelusta toiseen jalkeille sarjan parhaan puolustuslinjan. Myös tämän suhteen Lehkosuolla on paljon pelivaraa, sillä variaatioita on useita.
HJK:n suurin muutos tapahtui maalivahtiosastolla. Thomas Dähne nousi reilun kahden Klubissa viettämänsä vuoden aikana joukkueen kulmakivien joukkoon ja saksalainen lähti koittamaan siipiään Puolan pääsarjaan. HJK paikkasi lähdön hankkimalla Maksim Rudakovin lainasopimuksella Pietarin Zenitin organisaatiosta. Rudakov kamppailee ykkösvahdin paikasta Markus Uusitalon kanssa. Nuoren kaksikon yllä on valtavat paineet ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten duo urakasta suoriutuu.
Avainpelaajat
Anthony Annan on ehdottomasti yksi Veikkausliigan parhaista pelaajista ja ghanalainen dominoi keskikentällä illasta toiseen. 31-vuotiaalla pelurilla on kokemusta muun muassa Schalkesta ja Rosenborgista ja tämä näkyy viheriöllä: miehen rutiini on todella korkealla ottelusta toiseen. Syötöt menevät aina omille, minkä lisäksi hän katkoo hyökkäyksiä terrierimäisesti.
Keskikenttä lieneekin Klubin vahvin osa-alue. Mosa kuuluu niin ikään Veikkausliigan eliittiin ja taitava pelaaja on iso uhka vastustajille myös erinomaisen laukauksensa takia. Dahlström on tekemässä myös viimeistä läpimurtoa kohti kansallista huippua ja 21-vuotias helsinkiläinen on monipuolisuutensa takia käyttökelpoinen pelaaja usealla pelipaikalla.
Myös Klubin hyökkäyskalusto on kokonaisuudessaan erittäin vahva Veikkausliigaan. Klauss on vakuuttanut heti ensimmäisissä otteluissaan. Näytönhaluja pursuava hyökkääjä on kokoisekseen varsin nopea, minkä lisäksi hän luo fyysisenä pelaajana paljon tilaa muille, vaikka ei itse onnistuisikaan maalinteossa. Brasilialainen on kuitenkin onnistunut jo kahdesti maalinteossa, joten myös viimeistely onnistuu. Pelvas ei ole harjoituskaudella erityisesti häikäissyt, mutta 29-vuotias hyökkääjä on Veikkausliigaan takuuvarma suorittaja ja erittäin potentiaalinen nimi maalipörssin voittajaksi.
Filip Valencic liittyi Klubin riveihin kesken viime kauden ja slovenialainen valittiin pelaajien toimesta vuoden 2017 pelaajaksi Veikkausliigassa. 26-vuotias pelaaja on jatkuva uhka hyökkäysalueella ja tekee jatkuvalla syötöllä nerokkaita ratkaisuja. Tehojen lisäksi entinen Kemi-pelaaja on erinomaisena tempokuljettajana sarjan parhaita vastahyökkäyspelaajia. Valencic iski viime kaudella peräti 14 osumaa ja antoi 12 maaliin johtanutta syöttöä. Jostain syystä miehen vastuu on jäänyt kuitenkin harjoituskaudella erittäin vähäiseksi. Viimeisessä kuudessa Cupin ottelussa peliaikaa on kertynyt vain 101 minuuttia.
HJK:n puolustuksessa on paljon kovia tekijöitä. Yksittäisenä pelaajana parrasvaloihin voisi nostaa Juha Pirisen, joka uurastaa vasemmalla laidallaan valtavasti ja tukee hyökkäyksiä erinomaisesti. 26-vuotias puolustaja on noussut HJK:ssa myös maajoukkueen mukaan.
Ennakoitu avauskokoonpano (4–2–3–1)
Uhkakuvat
Maalivahtipeli on HJK:n isoin kysymysmerkki. Uusitalo ja Rudakov ovat nuoria torjujia, joilla on vielä maltillisesti kokemusta. Miten kaksikko suoriutuu pitkästä kaudesta ja kumpi nousee ykkösvahdiksi? Molemmilla maalivahdeilla on vielä runsaasti tekemistä esimerkiksi jalalla pelaamisen suhteen, mikä on HJK:lla suuressa roolissa veskareiden osalta. Kyseessä on myös testi HJK:n seurajohdolle. Miten Aki Riihilahti reagoi, jos maalivahtipeli tökkii alkukaudesta?
HJK:lla on poikkeuksellisen laadukas, mutta samalla erittäin kapea keskikenttä. Annan ja Mosa muodostavat loistavan kaksikon, mutta duosta molemmat ovat kärsineet urillaan loukkaantumisista. Dahlström pystyy pelaamaan missä tahansa roolissa keskikentällä, mutta tämän jälkeen taso tippuu. Eetu Vertainen ja jopa Ville Jalasto pystyvät stunttaamaan keskikentällä, mutta pitkässä juoksussa yksi pelaaja tuomaan leveyttä ei olisi haitaksi.
Ota seurantaan
Amr Gamal. Egyptin maajoukkuemies on äärimmäisen mielenkiintoinen seurattava Veikkausliigassa. 26-vuotias hyökkääjä oli viimeksi maajoukkueen mukana marraskuussa karsintapelissä Ghanaa vastaan ja yhteensä otteluita on kertynyt 18, joissa Gamal on onnistunut maalinteossa kolmesti. Gamal kamppailee edelleen tiukasti pääsystä lopulliseen kisajoukkueeseen, joten näytönhalujen pitäisi olla kunnossa. Egyptiläinen tuli Klubiin lainasopimuksella, joka jatkuu näillä näkymin elokuun loppuun. HJK on Gamalin ensimmäinen seura Afrikan ulkopuolella, joten sopeutuminen koleaan ympäristöön voi vaatia totuttelua. Gamal on toistaiseksi saanut pelata pieniä minuutteja otteluiden lopussa, mutta hän on jo väläytellyt osaamistaan. Egyptin suurseura Al-Ahlyn kasvatti on erittäin tekninen pelaaja, jolla riittää nopeutta. Esimerkiksi Honkaa vastaan hän pelasi todella komeasti Riku Riskin läpiajoon, mutta täysosuma jäi syntymättä. Mikäli Gamal sopeutuu Klubin hyökkäyspeliin, voi jälki olla tuhoisaa.
Arvio
HJK on ylivoimaisesti suurin mestarisuosikki. Klubilla on jälleen jalkeilla ylivoimainen joukkue, jossa riittää laajuutta valtaosalle pelipaikoista. Viime vuoden tuplamestaruuden onkin helsinkiläisten minimitavoite. Veikkausliiga pitäisi hoitua nykyiseltä joukkueelta kohtalaisen varmasti, mutta europeleissä Klubi joutuu todella koetukselle. Viime vuonna meno tyssäsi jo toiseen vastustajaan ja yhtä aikainen putoaminen olisi valtava pettymys helsinkiläisille.
Faneille.comin Veikkausliiga-ranking 2018:
- 1. HJK
- 2. KuPS – Savolaisten mestaruushaaveet eivät ole utopiaa
- 3. SJK – Pohjakosketuksen jälkeen kohti uutta nousua
- 4. Ilves – Sarjan paras valmentaja takaa, että heikentynyt joukkue ei romahda
- 5. FC Inter – Kunnianpalautus, yritys kaksi
- 6. FC Lahti – Pienet muutokset osuivat kriittisiin saumoihin
- 7. VPS – The systeemi on monipuolistunut, mutta onko riittävästi?
- 8. IFK Mariehamn – Paljon potentiaalia, mutta kysymysmerkkejä vielä enemmän
- 9. FC Honka – Haastajan asema sopii espoolaisille, mutta kaudesta tulee raastava
- 10. RoPS – Haastava vuosi yksi jälkeen Juha Malisen
- 11. FC TPS – Turun ykkösseura palaa takaisin pääsarjaan maltillisin odotuksin
- 12. PS Kemi – Pitkittynyt selviytymistaisto tulee päätökseen
Kansikuva: All Over Press